Toqusoqarneratigut aliasunneq ingerlaartuartumik ineriartortuuvoq

Allattoq Lene Larsen, tarnip pissusiinik ilisimasalik aamma aliasunneq pillugu ilisimatooq, Aliasoqatit, Det Nationale Sorgcenter

Toqusoqarneratigut aliasunneq inuunermut ilaasutut akuerinissaa qanoq ilinniarneqassava?

Inummik pingaarutilimmik annaasaqarnermi aliasunnerup inuunermut ilaasutut akueralugu ilikkarnissaa ajornakusoorlunilu sivisusinnaavoq. Pisup ingerlanera ajornakusoortuullunilu ingerlaartuartuuvoq, ukiorpassuarni ilisimatusartarnerit aamma misissuisarnerit tunngavigalugit massakkut ilisimasaqarfigillualersimasarput.   

Arlalippassuartigut ilimanarsisinneqarpoq, annaasaqarsimagaanni tunngaviusumik makku eqqarsaatigineqassasut 1) toqusoqarneratigut aliasuuteqarnermi misigissutsit ajornakusoortut aamma inunnut ataasiakkaanut kinguneri, aamma taaneqartartumik Tabsorienterede tilpasningsproces (Annaasaqarnermi naleqqussarneq) aamma 2) annaasaqarnerup nassatarisaanik nammineq inuunerisap  aamma atassuteqarfiit allannguuteqarnerat, aamma taaneqartartoq Reetablerende tilpasningsproces (Pilersitseqqinnissamut naleqqussarneq). Taakku najoqqutarineqartumi toprocesmodelimi (naleqqussarnerit assigiinngitsut marluk), ataani takutitatsinni, nassuiarneqarput.

Model er ved at blive oversat til grønlandsk.

Annaasaqarnermi naleqqussarneq aliasunnermi misigissutsit artornartut maluginissaannut aamma inissaqartinnissaannut tunngassuteqarpoq. Toqusoq eqqaamallugulu maqaasineqartarpoq. Ilutigitillugu toqusumut atassuteqarnerup, maanna nammineq inuunerisami timikkut ilaajunnaartup, kisiannili anersaakkut takussutissatigullu suli pingaaruteqarsinnaasup, qanoq ittuunissaanik ilusiliinissaq nassaariniarneqalersarpoq. Aammattaaq nammineq kinaassuseriligaq, toqusup peqataaffigiunnaagaa, eqqarsaatersuutersuutigineqalersarpoq – soorlu assersuutigalugu tassaasinnaavoq maanna uillarninngorneq/nuleerninngorneq, angajoqqaaverunneq, imaluunniit meerarisamik inuusumik meeraarulluni angajoqqaajulerneq.

Pilersitseqqinnissamut naleqqussarneq ulluinnarmi nutaami inissilluarnissamut tunngassuteqarpoq. Immaqa nutaanik iliuuseqartarneq ilinniarlugulu toqusup siusinnerusukkut suliarisarsimasaanik akisussaaffinnik nutaanik tigusisoqarsinnaavoq. Immaqa namminermut ikiuussinnaasut allat nassaarinissaat pisariaqartinneqarsinnaavoq. Ilaquttanut aamma ikinngutinut atassuteqarnerit allanngorsinnaapput, aamma taakku akornanni nutaamik inissittoqarluni.   

Nalinginnaasumik naleqqussarnerit assigiinngitsut taakku marluk akornanni uteqattaarneq misigineqassaaq. Tassa imaappoq, toqusoq pillugu aliasorujussuarlunilu maqaasinermiit ulluinnarni inuunerup ingerlaqqinissaa aallunniarsarineqarsinnaavoq. Toqusoqarneratigut aliasunnerup aallartinnerani, amerlasuutigut annaasaqarnerup kinguninngua uivernerup nalaani, naleqqussarnerit assigiinngitsut taakku marluk immaqa taama immikkoortigisutut misigineqarneq ajorput, kisianni aliasunnerup nalaani assigiinngitsuni inissisimaneq pineqartoq piffissap ingerlanerani erseqqissiartussaaq. Aliasunneq amerlasuutigut tammavinneq ajorpoq, kisianni piffissap ingerlanerani allatut initussuseqaleriartussaaq, aamma inuunerup ilaatut akuerineqarsinnaalissalluni.

Toqusoqarnerata piviusuunerata paasilluarnissaanut aamma akuerinissaanut inuit ilaannut piffissaq sivisungaatsiartoq atorneqassaaq. Susoqarsimanera akuerilluarsimanngikkaanni annaasaqarneq naleqqussarfigissallugu artornassaaq. Annaasaqarneq pillugu, aamma misigissutsit (soorlu aliasunneq, kamanneq, annilaanganeq il.il) oqaatigalugit toqqissisimasumi aamma tapersersorneqarluni oqaluttuarnissamut periarfissaqarneq, aamma ingalassimaniarsarinagit imaluunniit soqutiginngitsuusaarnagit, akuersiniarnermut iluaqutaasinnaapput.

Ulluinnarni inuunermut nutaamut alloriarnerit annikitsut

Annaasaqarnermut atatillugu naleqqussarnissaq aamma pingaaruteqarpoq, naak artornaraluaqisoq ajunngitsumik ingerlaqqissinnaaneq, aamma inuuneq ajunngitsunngoqqissinnaasoq upperalugu. Aallaqqaammut isumaaruttutut, soriarsinnaanngitsutut aamma neriuutissaqanngitsutut, aamma inuuneq ataatsimut isigineqarsinnaanngitsutut aamma neriuutissartaqanngitsutut misigisimaneq takornartaanngilaq. Inuunermi ajunngitsumik ingerlaqqissinnaaneq takusinnaalerlugu iluaqutaasarpoq – soorlu ulluinnarni suliassat suliarisinnaallugit, ilaquttat isumagisinnaallugit, ulluinnaat ingerlatissinnaallugit. Imminut ilorrisimaartillunilu nuannaartinnissaq pingaaruteqarpoq – soorlu ikinngutit naapillugit, aamma periarfissaqartilluni nuannarisanik suliaqarnikkut. Tamatuma kinguninngua ajunngitsumik ingerlasinnaalluni, aamma inuuneq nuannersunik imaqarsinnaasoq, kiisalu atassuteqarfiit allat suli pingaaruteqartut takusinnaaleraanni imminut inuunerullu upperinera nassaariartuaaqqinneqarsinnaapput. Aamma maqaasisinnaaneq, aliassussinnaaneq aamma eqqaamanninneq atoraluarlugit inuunermi ingerlavimmik nutaamik, isumalimmik aamma nuannaarnermik ilalimmik aqqutissaq nassaariartuaarneqarsinnaasoq paasineqartarpoq.

Aliasunnermut aamma annaasaqarnermut naleqqussarnermi ikiuutaasinnaasoq alla tassaavoq, annaasaqarneq sioqqullugu ulluinnarni inuunerisimasamut assingusumut arriitsunnguamik uteriartuaarniarsarineq. Siusinnerusukkut atassuteqarfiit naapillugit, aamma sammisaqartarnernut peqataaleqqilluni. Tamakku assersuutigalugu tassaasinnaapput, unikkallaqqareersimalluni nuersaasartoqatigiinnut ornigunneq, imaluunniit erinarsoqatigiinnut ilannguteqqinneq. ”Ajorunnaaqqittutut” misigisimalernissaq utaqqisariaqanngilaq. Sammisartakkanik pitsaasunik aallartitseqqinneq tassaasinnaavoq pitsaanerulernissaq anguniarlugu iliuuserineqaqqaartussaq. Alloriarnerit annikitsut aallartissutigalugit aallarteqqinneq qanoq iginerlugu takoqqaaruk. Piffissap ingerlanerani ulluinnarni inuunermik nalinginnaasumik nutaamik pilersitsineq anguneqarsinnaavoq.  

Kiserliorneq ajugaaffigiuk – aliasunneq oqaluuseriuk

Kiserliortutut misigisimaneq amerlasuutigut inummik pingaarutilimmik toqusoqarneratigut annaasaqarnermut tunngatillugu aliasunnerup ilagisarpaa angisooq. Amerlasoorujussuit aliasunnertik kisimiillutik, qanoq innertik pillugu aamma paasineqartutut aamma tapersersorneqartutut misigisimanatik allanik oqaloqateqarnatik sivisuumik atortarpaat. Piffissami artornartumi qanoq innerluni oqaluuserissallugu sapernartutut, inornartutut aamma immaqa killissamik qaangiinertut misigisimaneqarsinnaavoq, kisianni aliasuut aamma nammineq misigissutsit oqaluuserinerat amerlasuutigut oqiliallaataarujussuartarput, aamma kiserliornerup akiornissaanut iluaqutaasinnaalluni.

Ilaquttat ilaat, imaluunniit ikinngutit immaqa oqaloqatigineqarsinnaapput. Oqaloqatigisinnaanagit misigisimagaanni, immaqa illersorniarlugit aliasutsikkumanagillu, palasimik imaluunniit nakorsamik immaqa oqaloqateqartoqarsinnaavoq. Tusaanngamut imaluunniit kommunimut aamma saaffiginnittoqarsinnaavoq, taakkunani oqaloqatigineqarsinnaasumik peqarnersoq paasiniarlugu. Kiisalu aamma Aliasoqatit ujartorneqarsinnaapput, taakku tassaallutik kajumissutsiminnik suliaqartut, namminneq toqusoqarneratigut annaasaqarsimasut aamma qimagaasut allat ataatsimoorfiat, imminnut oqaloqatigiillutillu tapersersoqatigiinniarlutik Nuummi imaluunniit onlinekkut naapeqatigiittartut. Annaasaqarsimasut allat naapinnerat pissarsiffiulluarlunilu isiginninnernik nutaanik aamma neriuummik tunnisisinnaavoq.