Tassanngaannartumik, imaluunniit napparsimasimanerup kingunerisaanik  annaasaqaraluaraanniluunniit toqusoqarnera sakkortuumik misigineqarsinnaavoq

Tassanngaannartumik, imaluunniit napparsimasimanerup kingunerisaanik  annaasaqaraluaraanniluunniit toqusoqarnera sakkortuumik misigineqarsinnaavoq

Allattoq Lene Larsen, tarnip pissusiinik ilisimasalik aamma aliasunneq pillugu ilisimatooq, Aliasoqatit, Det Nationale Sorgcenter

TASSANNGAANNARTUMIK ANNAASAQARAANNI

Tassanngaannartumik annaasaqaraanni, assersuutigalugu ajutoortoqarneranut atatillugu, arlaat piniariarluni utinngitsoorpat, imaluunniit imminut toquttoqarneratigut aamma toqutaasoqarneratigut annaasaqaraanni, annaasaqarnissaq piareersimaffigineqarneq ajorpoq. Tamanna tassanngaannartumik ajornartoornertut inissisimalernermik kinguneqarsinnaavoq, tuparujussuarnermik, misigissutsinik aamma qisuariaatinik sakkortuunik, imaluunniit malugisaqanngivissornermik, aamma susoqarsimaneranik paasiuminaatsitsinermik tassanngaannartumik eqqorneqarluni. Toqusoqarneratigut qimagaasut ilaasa timikkut sakkortuumik qisuariaateqarneq misigisarpaat, tassa imaappoq, timikkut ajortillutik aamma uppillutik. Allat timiminniissaminnut ajornakusoortitsilersarput. Ilaat nilliasarput, ingerlaannarlu qissasertarlutik, allat nipaqarnatik susoqarsimanera paasiniarsarisarlugu. Piviusuunngitsumiittutut misigisimasoqarsinnaavoq, soorlu sinnattornertut misigineqarsinnaalluni, aamma namminermut oqaluttuarineqartoq ilumoortuusoq upperineqanngissinnaalluni. Tassanngaannartumik, aamma sakkortuumik pisoqarneratigut toqusoqarneratigut annaasaqarnermi qisuariaatit taakku tamarmik nalinginnaasuupput.

Taama artornartumik nalunaarfineqareernerup kingorna misigissutsit aamma apeqqutit arlalissuit nalinginnaasumik takkussuutilissapput. Aliasunneq, nalornineq, kamanneq aamma annilaanganeq, ilutigitillugu soriarsinnaanngitsutut, ikioriarfissaqanngitsutut aamma toqqissisimanngitsutut misigisimanerit misigineqarsinnaallutik. Imminut immaqa ajorisoqarsinnaavoq, aamma toqusoqarnissaa pinngitsoortinniarlugu qanoq iliorsimasariaqaraluarneq eqqarsaatigineqarsinnaalluni.  

Kingunerlutsitsinerit aamma soriarsinnaanngitsutut misigisimaneq

Tassanngaannartumik toqusoqarsimatillugu qimagaasut ulluni tulliuttuni kingunerlutsitsinernik qisuariaateqarsinnaanerat nalinginnaasuuvoq. Taakku tassaasinnaapput takorluukkat, imaluunniit eqqarsaatit nammineq aqunneqarsinnaanngitsut. Assersuutigalugu tassaasinnaapput, ajutoorfimmi assit, imaluunnit susoqarsimaneranik takorluuinerit. Takorluukkanik aamma eqqarsaatinik pilersitsisut ingalassimaniarnissaat aallunneqartorujussuanngorsinnaavoq. Imaassinnaavoq napparsimmavimmut siunissami ornigukkusukkunnaartoqartoq, imaluunniit ajutoorfik sanioqqukkusunnagu aqqutikkut allakkut ingerlanissaq toqqarneqartalersoq. Imaluunniit oqarasuaat unnuarsuarmut passunneqarsinnaavoq, ima qasutigilerniarsaraluni qasungaarami sinilertarluni. Qisuariaatit tamakku amerlanerpaanut piffissap ingerlanerani nammineerlutik annikilliartussapput.

Tamatuma saniatigut tassanngaannartumik, immaqa aamma sakkortuumik toqusoqarnera eqqarsaatinik aamma isumaliutersuutinik amerlasuunik pilersitsisinnaavoq, aqussinnaanerat ajornakusoorsinnaasumik. Assersuutigalugu soriarsinnaanngitsutut aamma kisimiittutut, inuuneq isumaqanngitsutut, naapertuilluanngitsutut toqqissisimananngitsutullu misigisimanermut, aamma inuunermi toqqissisimaleqqinnissamik aamma nuannaaleqqinnissamik neriuuteqarneq upperinninnerlu annaasimallugit misigisimanermut tunngasinnaallutik.

”Inuulluaqqusinngitsoorneq”

Tassanngaannartumik toqusoqaraangat, imaluunniit tammartoqaraangat qimagaasut qanigisaminnut inuulluaqqusinissaminik periarfissaqarneq ajorput. Oqaatigerusussimasaraluamik oqaatiginissaannut periarfissaqarneq ajorput – immaqa kingullermeerluni ”qujaneq” imaluunniit ”utoqqatserneq” imaluunniit ”asavakkit” oqaatiginissaannut. Tassanngaannartumik toqusoqarnera aamma aaqqiagiinngissutit, imaluunniit atassuteqarfiit ajornakusoortut iluarsinissaaannut periarfissaqarnissap annaaneranik kinguneqartarpoq, tamannalu qimagaasumut naalliuutinngorsinnaavoq. Imminut pisuutilluni aamma ilerasuuteqarluni kiserngoruttoqarsinnaavoq, aamma tassani misigissutsit sakkortuut taakku suliarinissaannut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisoqarsinnaalluni.

Allat qanoq tapersersuisinnaappat?

Tassanngaannartumik annaasaqarluni inissinnermi amerlasuut qanorluunniit atsigisumik allanit tapersersorneqarnissamik, paasineqarnissamik aamma isumassorneqarnissamik pisariaqartitsisarput. Toqusoqaqqammernerani inuit ilisarisimalluakkat aamma toqqissisimaffigisat ilagalugit kisimiinnginnissaq pitsaasuusinnaavoq. Assersuutigalugu napparsimmavimmi toqusoq naggammik takoqqammerlugu kisimiilluni illumut inoqanngitsumut angerlannginnissaq pitsaaneruvoq. Ulluni tulliuttuni eqqarsaatit aamma misigisat pillugit allanik oqaloqateqarnissaq aamma pisariaqartinneqarsinnaavoq, tassa imaappoq, tusarnaarsinnaallutillu najuisinnaasunik ilaqarluni. Allat taamatupajaaq misigisaqarsimasut naapissallugit aamma toqqissisimanarsinnaavoq.

NAPPARSIMASOQARNERATIGUT ANNAASAQARAANI

Ilaat eqqarsartarput tassanngaannartumik annaasaqarnermut sanilliullugu napparsimasoqarneratigut annaasaqarneq oqinnerusimassasoq. Kisianni taamaattariaqanngilaq. Annaasaqarnerit assigiinngitsut (sivisuumik napparsimaneq pissutigalugu, imaluunniit ajutoortoqarneratigut tassanngaannartumik toqusoqarnera, imminut toqunneq ilaalu ilanngullugit) imminnut assersuutissallugit, imaluunniit tulleriinnilersussallugit siunertaqanngilaq, annaasaqarnerup qanoq misigineqarnera, aamma qimagaasumut kinguneqaataasussanut assigiinngitsorpassuit apeqqutaammata. Siusinnerusukkut nassuiaatiginikuuarput, assersuutigalugu kina toqusoqarneratigut annaanerlugu, atassuteqarneq qanoq ittuusimanersoq, inuk taanna namminermut qanoq pingaaruteqarsimanersoq, inuunermi nammineq qanoq inissimanerluni, isumalluutit suut piginerlugit apeqqutaallutik aliasunneq qanoq misigineqarnersoq, aamma inuunerup ingerlaqqinnissaanut qanoq initutiginersoq apeqqutaasut. Pingaarnerpaajugunarpoq kina annerpaamik imaluunniit artornarnerpaamik annaasaqarnersoq oqaluuserinagu inuttut ataasiakkaatut misigisarpiatut, kina annaanerlugu, aamma nammineq kinaanerluni, inuunermi sumut killinnerluni eqqarsaatigalugit aliasunnerup paasiniarsarineqarnissaa.

Kina sakkortunerusumik misigisaqarpa?

Toqusoqarneratigut annaasaqartunut ”sakkortunerpaamik aliasusuttunut” tunngatillugu annaasaqarnerit assigiinngitsut imminnut assersuutissallugit, imaluunniit tulleriinilersussallugit siunertaqanngilaq.  Toqusoqarneratigut aliasunneq inuttut ataasiakkaatut misigineqartarpoq, kina annaanerlugu, atassuteqarneq uagutsinnut qanoq isumaqarnersoq, inuttut ataasiakkaatut qaangerniagassagut, nakuussuserput aamma pissutsit qanoq ittuuneri, il.il apeqqutaallutik uagutsinnut assigiinngitsunik eqquisarlutik Annaasaqartut tamarmik paasineqartariaqarput, tapersersorneqartariaqarput, aamma qaangiiartuaarnissamut  piffissaqartariaqarput.

Napparsimanerup nalaani misigisarpassuusarput, qanigisaasunut artornarlutillu sakkortusinnaasut. Assersuutigalugu sivisuumik napparsimasoqarsinnaavoq, qanigisaq anniaateqartoq, annertuumik katsorsartittoq, aamma ajorsiartuaartoq, immaqa tammartuuseqqallunilu siusinnerusukkumut sanilliullugu inuttut allanngorujussuartoq isigalugu. Misigisat taamaattut nungullarsaataasorujussuullutillu oqimaassinnaapput, kiisalu misigissutsitigut ilungersunarlutillu ajoqusiisinnaallutik. Toqusoqarnera pippat qimagaasut ajornartoornermi qisuariaateqarneq aamma misigisinnaavaat, qulaani nassuiarneqartutut tuparujussuarsinnaallutik aamma misigissutsitigut aamma timikkut qisuariaateqarsinnaallutik. Tamatuma saniatigut qimagaasut ilaat, napparsimasoqarneratigut annaasaqartut, isumaqarluartumik qanigisaminnut ”inuulluaqqusinissaminnik” angumersinngitsoortarput. Taakku tassanngaannartumik annaasaqartutulli inissisimasinnaapput.  

Toqusoqarnera sioqqullugu aliasunneq misigineqarsinnaavoq – utaqqinermi aliasunneq

Qanigisaasut ilaasa qanigisartik suli toqunngitsoq aliasunnertik aallartittoq misigisarpaat. Aliasunneq taamaattoq amerlasuutigut taaneqartarpoq utaqqinermi aliasunneq. Aliasunneq taanna tassaavoq qanigisap napparsimalluni peruluttup, imaluunniit toqujartortup annaanissaanut utaqqinermi misigineqartartoq.   

Utaqqinermi aliasunneq tassaavoq aliasunneq toqusoqarnerata kingorna aliasunnermut misigineqartartumut amerlasuutigut assingusinnaasoq. Pineqartut tassaasinnaapput tarnikkut aamma timikkut anniarneq, piviusuunngitsumiittutut misigisimaneq, kiserliorneq, aallussiniarnermik ajornartorsiuteqarneq, sininniarnermik ajornartorsiuteqarneq, inuttut immikkuulerneq, ilaalu ilanngullugit. Tamatumali saniatigut napparsimanerup nalaani qummut ammullu ingerlasimaneq qanigisaasup aamma misigisimasarpaa, aamma neriuuteqarniarsarineq, ilutigitilluguli annaasaqarnissaq piareersarfigalugu. Amerlasuut ima ittunik eqqarsaatersuleraangamik imminnut pisuutinneq misigisarpaat: ”qaangiutipallanniassasoq.” Ilaat namminneq inuuginnarlutik alla toqusussanngoraangat imminnut pisuutinneq misigisarpaat. Qanigisat utaqqinermi aliasuuteqartut nalornineq, aamma ernumajuarneq, toqu pillugu, nappaat qanoq ineriartussanersoq, napparsimasoq qanoq sivisutigisumik naalliussanersoq, aamma qanigisaq taanna ilaginagu siunissaq qanoq ikkumaarnersoq pillugit eqqarsaaterpassuarnik ilalik ulluinnarsiutigisnnaavaat.  

Qanigisaasut ilaasa utaqqinermi aliasunneq misigineq ajorpaat. Aamma taama misigisaqartut toqusoqarnerata kingorna aliasunnerat oqinnerusariaqanngilaq. Kisianni utaqqinermi aliasunneq aliasunnerup nalinginnaasup ilaatut isigineqarsinnaavoq. Utaqqinermi aliasunneq misigigaanni suna misiginerlugu allanut oqaloqatigiissutigalugu ikiuutaasinnaavoq, taamaalilluni qanigisap napparsimanerata artornartup qaavatigut kisimiilluni nammannissai pinngitsoortinniarlugit.  

Allat qanoq tapersersuisinnaappat?

Qanigisap napparsimaneratigut annaagaanni, imaluunniit ukiut pissutigalugit toquppat, amerlasuut allanit qanorluunnit atsigisumik tapersersorneqarnissamik, paasineqarnissamik aamma isumassorneqarnissamik pisariaqartitsisarput. Kikkut tamarmik, napparsimmavimmi sulisut, ilaquttat aamma atassuteqarfiit, aamma palasi aamma suliffimmi imaluunniit atuarfimmi inuit, toqusoqaqqammernerani aamma aliasunnerup ingerlanerani qimagaasup tapersersorneqarnissaanut pingaarutilimmik inissisimasinnaapput. Taakku inuit annaasaqarnerminni assigiinngitsumik qisuariartarnerat paasisinnaassavaat. Toqusoqarnera inuit ilaannut ajornartoornermi qisuariarnermik pilersitsisarpoq, ilaannit oqiliallanneq aamma aliasunneq initunerusutut misigineqartarlutk. Ilaqutariit iluanni inuit assigiinngitsunik qisuariaateqarsinnaanerat atassuteqarfiit eqqumaffigissavaat, aamma aliasunnerup oqinnerulerluni inuunerup ilaatut akuerinissaanut piffissaq qanoq sivisutigisoq ingerlaqqaassanersoq inunnut ataasiakkaanut assigiinngitsorujussuusinnaavoq.

Toqusoqarneratigut qimagaasut amerlasuut aliasuut pillugu allanik oqaloqateqarneq ikiuutaasinnaasoq migissavaat, tassa imaappoq eqqarsaatinut, misigissutsinut aamma misigisanut tunngasut. Allat tusarnaarnermikkut, aamma nalilersuereernatik najuunnermikkut ikiuussinnaapput – tassa imaappoq, tusarnaartoq qimagaasup oqaasiinik tusarnaarnermigut inissaqartitsillunilu akuersaartumik inissisimassaaq, aammalu qimagaasup migisisimasaa annikillisarniarsarinagulu ”ingerlariaqqinnissaanik” kajumissaarniarsarissanagu. Allat aammattaaq suliassartaasigut tapersersuisinnaapput, soorlu nerisassiorlutik, eqqiaallutik aamma meeqqanik aallerlutik, imaluunniit toqusoqarneratigut qimagaasoq pisuttuaqatigalugu, imaluunniit sammisassanut allanut eqqissinermik tunisisinnaasunut, imaluunniit nuannersumik misigisaqarfiusinnaasunut peqatigalugu. Allanut tapersersuutaasinnaasoq aamma tassaasinnaavoq, misigisamik assingusumik misigisaqarsimasunik allanik naapitsinissaq, assersuutigalugu toqusoqarneratigut aliasuuteqartut naapeqatigiittarfiinut, imaluunniit toqusoqarneratigut aliasuuteqartunut naapeqatigiittartunut, soorlu toqusoqarneratigut aliasuuteqartunut unnukkut naapeqatigiissitsinernut peqataanikkut.

Najoqqutat

M. Katherine Shear (2012) Grief and mourning gone awry: pathway and course of complicated grief, Dialogues in Clinical Neuroscience, 14:2, 119-128, DOI: 10.31887/DCNS.2012.14.2/mshear

Dencker, A. Ventesorg. Månedsskrift for almen praksis / november 2023 SOS International.  Psykologisk førstehjælp. Viden og gode råd om krisereaktioner fra SOS International https://www.sos.eu/media/2105/sos_psykologiskfoerstehjaelp_a4_singlepage_final.pdf