Aliasunnerup malunniuttai assigiinngitsut

Allattoq Lene Larsen, tarnip pissusiinik ilisimasalik aamma aliasunneq pillugu ilisimatooq, Aliasoqatit, Det Nationale Sorgcenter

Aliasunneq pillugu ilisimasavut suuppat  

Inummik nammineq inuunermut pingaaruteqarsimasumik annaasaqarnermi aliasunneq inuttut qisuariaataavoq pissusissamisoortoq. Tamatumani assersuutigalugu tassaasinnaavoq ilaqutaq, inooqatigisaq, ikinngutigilluagaq imaluunniit suleqat toquppat. Aliasunneq nassuiaruminaassinnaavoq, oqaatsitut piffissap ingerlanerani amerlasuunik nassuiaasersorneqartarnera pissutigalugu. Aliasunneq  qisuariaatitut aamma allanngoriartortumik ineriartortarnera qanoq eqqarsaatigineqarsinnaanersoq matuma ataani nassuiarparput.

Aliasunneq anigoruminaatsumik qisuariaatitut

Aliasunneq anigoruminaatsumik qisuariaatitut isigineqarsinnaavoq, toqusoqarneratigut annaasaqaraanni qisuariaatinik akuleriinnik assigiinngitsunik qisuariaateqarnermik pilersitsisinnaammat. Tamakku tassaasinnaapput misigissutsitigut qisuariarnerit, soorlu misigissutsitigut anniarnerit, nikallunganerit, maqaasineq, soriarsinnaanngitsutut misigisimaneq aamma neriuutissaqannginneq. Timikkut qisuariaatinut aamma tunngasinnaapput, soorlu timikkut anniaateqarneq imaluunniit iluaalliorneq, niaqorlunneq, naarlunneq, sininniarnermik ajornartorsiuteqarneq aamma nererusussutsip allannguuteqarnera. Imaluunniit pissusilersuutitigut allanngornerit, soorlu inuit allat akornanniikkunnaarneq, imigassamik aalakoornartortalimmik imertalerneq imaluunniit pujortarnerulerneq, festernerulerlunilu aningaasanoorutinik pinnguaatersornerulerneq, imaluunniit imminut susoqarnissaanik soqutiginninnginneq, taamaalillunilu immaqa silatusaarnerunngitsumik periarfissanik amerlanerusunik tigusisarluni. Ilaasa imminut toqunnissamik eqqarsaateqarneq, aamma toqusoqarneratigut annaasaqarneq pissutigalugu inuuneq ingerlateqqissinnaajunnaarlugu eqqarsaateqarneq misigisarpaat. Amerlasuutigut ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermut aallussisinnaajunnaarneq, aamma eqqaamasaqarsinnaannginneq migineqarsinnaavoq, pingaartumik toqusoqareernerata kinguninngua. Maluginiutitigut akornutit aamma misigineqarsinnaapput, inuk toqusoq takulluguluunniit tusaasutut misigalugu.  Kingullertut aamma minnerunngitsumik apeqqutinit aalajangiisuusunit, siusinnerusukkut immaqa inituallaarnikuunngitsunit,  unammillerneqartutut misigisimasoqarsinnaavoq – inuunerup isumaa nassaariuminaatsinneqarsinnaalluni.

Tassa aliasunnerup assigiinngitsorpassuartigut malunniussinnaanera pineqarpoq. Qisuariaatit qulaani taaneqartut tamarmik pissusissamisoorluinnartumik aamma namminneq assigiinngitsutigut  akulerussuullutik takkussinnaapput. Toqusoqarneratigut annaasaqaqqammernerup kinguninngua qisuariaatit nalinginnaasumik qaffasinnerpaaffissaminiissapput, taamaalillutillu akornusersuutaanerpaallutillu susinnaajunnaarsitsinerpaaffissamminniissallutik. Kisianni piffissap ingerlanerani, aamma susoqarsimanerata paasiartornera ilutigalugu, aamma inuk annaasaq ilaginagu inuunerup ingerlateqqinnissaanut naleqqussarniarnermi qisuariaatit sakkortussutsimikkut aamma annertussutsimikkut milliartuaassapput.   

Qisuariaatit qanoq ittut malunniunnersut inummiit inummut assigiinngitsuummata erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Qisuariaatit eqqortumik, eqqunngitsumik imaluunniit siumut ilisimaneqareersutut pissuseqarlutik takkunneq ajorput. Nalaatsornertut imaluunniit paasiuminaatsutut eqqarsaatigineqarsinnaasumik pissuseqarlutik takkullutillu qaangiuteqqissinnaapput.

Aliasunneq allanngoriartortumik ineriartortutut

Aliasunneq allanngoriartortumik ineriartortutut aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq, aliasunneq inuunerup ilaatut akuerinissaata tungaanut aqunneqarsinnaanngitsumiit, naatsorsoruminaatsumiit aamma nammanneqarsinnaanngitsutut ittumiit sakkortussutsimigut annikilliartorlunilu annernarunnaariartorluni ineriartorluni. Aliasunneq amerlasuunut tammavissinnaanngisaannassaaq. Amerlasuut misigisarpaat inuunermi ilisimalluakkatut ingerlaqataajualersartoq. Aliasunneq piffissap ingerlanerani allanngoriartortarpoq, aamma anniaateqartuarnermut maqaasiuarnermullu taarsiullugu eqqaasamasat nuannersut aamma qujamasuutit initunerulerlutik takkussuutilersarlutik. Immaqa ikinnerpaat toqusoqarneratigut aliasunneq aqussinnaalluarlugu misigisarpaat. Amerlasuut misigisarpaat sakkortuseriivilluni takkuteqqissinnaasoq, aamma allaat ukiut arlallit qaangiunnerini, assersuutigalugu ullorsiornerit nalaanni, soorlu inuuissiornerni, nalliuttuni, apersortittoqarnerani, katittoqarnerani il.il, inuup toqusimasup peqataaffigisimasassaraluini.

Aamma ilisimavarput, amerlasuut inummik qanittumik atassuteqarfigisaminnik annaasaqartut inuunermi ingerlaqqinnerminni toqusoq eqqarsaatiminni aamma iliuutsiminni peqataatittuarnera iluaqutaasutut misigisaraat. Tassa imaappoq, atassuteqaat imaluunniit atassuteqarneq ingerlateqqinneqartarpoq, inuk pineqartoq najuutinngikkaluartoq, kisiannili anersaakkut imalunniit takussutissaanerusutut ittumik najuulluni. Tamanna assersuutigalugu tassaasinnaavoq, toqusoqarneratigut qimagaasup pisumi  artornartorsiorfiusumiinnerani toqusimasoq qanoq oqarsimassagaluarnersoq, iliorsimassagaluarnersoq imaluunniit siunnersuisimassagaluarnersoq eqqarsaatigalugu. Imaluunniit iliveqarfiliarluni pisimasunik kingumut eqqarsaateqarnikkut, immaqalu toqusimasoq oqaloqatigalugu. Tamanna ikinngutinut imaluunniit ilaquttanut oqaluttuanik aamma eqqaamasanik oqaluttuarnikkut, imaluunniit toqusimasoq eqqaaniarlugu ileqqulersuutinik imaluunniit aalajangersimasumik pisartumik pilersitsinikkut pisinnaavoq. Assersuutigalugu sulianik toqusup pikkoriffigisimasaanik ilinniarnikkut; toqusimasup nerisassiornermi najoqqutarisartagaasa ilaannik najoqqutaqarluni nerisassiornikkut; imaluunniit pinngortitami sumiiffiup, toqusimasumut pingaaruteqarsimasup, orninneratigut.

Toqusoqarneratigut aliasunneq allanngoriartortumik ineriartortutut oqaluuserineqaraangat pineqartoq tassarpiaasarpoq ilikkariartorneq. Inuup toqusoqarneratigut annaasaqarsimasup, toqusoq maanna najuussinnaajunnaaraluartoq, inuunerup ingerlateqqinnissaa aamma inuunerup nuannersuata nassaarinissaa ilinniassavaa. Toqusoqarneratigut qimagaasup inuunermi ingerlaqqinnerani iluaqutaasumik aamma isumalimmik toqusoq qanoq ingerlaqatigeqqissanerlugu ilinniassavaa. Aamma toqusoqarneratigut qimagaasup inuunermini nukissaqassuseq, imaluunniit allanut atassuteqarnermik aamma attaveqarnermik pilersitsinissaq ilinniassavaa.  

Aliasunnerup inuuneq aseroraangagu  

Inuit amerlanerpaat inuttut nukissaqartarput, pisunik sakkortuunik aamma nalaatanik anigorniagassanik qaangiiniarnissatsinnut iluaqutaasinnaasunik, soorlu inummik qanigisamik annaasaqarneq. Immaqa immitsinnut paarinissarput pikkoriffigivarput, akuersaartumik pissuseqarluta, qaangiisinnaanerput upperalugu, aamma eqqissinerup nukissallu (immaqa pinngortitami) pissarsiarinissaannut periutsinik nassaarsimalluta. Immaqa aamma inooqataanikkut pitsaasumik attassuteqarfeqarpugut, ikinngutinik, ilaquttanik, suleqatinik aamma ilinniartitsisunik piffissami artornartumi ikiortigisinnaasatsinnik. Immaqa allaat pitsaasumik suliffeqarpugut, paasinnittumik pisortaqarluta, aamma aliasunnitsinni piffissami artornartumi siullermi sulinnginnissatsinnut periarfissaqarluta. Pisumi taama ittumi inissisimagaanni toqusoqarneratigut annaasaqarnerup kingorna inuunermi toqqammavissaqalernissap angunissaanut ilimanaateqarluassaaq.

Aammali inuppassuaqarpoq ataatsimik imaluunniit arlalinnik toqusoqarneratigut annaasaqarlutik artornartumik nalaataqarnerminni isumalluutit atorsinnaasamik naammannginnerannik misigisaqartartunik. Toqusoqarneratigut annaasaqarnermi aliasunnerup artornartup pinissaanut aarlerinaatit assersuutigalugu ilaatigut tassaapput sakkortuunik atugaqarluni meeraasimaneq, isumassorneqarnikkut sumiginnarneqarsimaneq, innarlerneqarsimaneq aamma ajornartoorfinnik nalaaqartarluni meeraasimaneq, imaluunniit isumassatsaqqanermik imaluunniit tarnikkut nappaammik allamik siusinnerusukkut nalaataqarsimaneq. Tamatuma kingunerisinnaasaa tassaavoq, assoroortinneqarneq aamma immaqa nukittuffinnik ineriartortitsinissamik aamma qaangiinissamik upperinnissinnaanermik ajornakusoortitsineq. Tarnikkut qajannartumik inissisimagaanni, aamma immaqa atornerluinermik aamma inooqataanikkut ajornartorsiuteqarluni, immaqa inuttut isumalluutit sanngisuut, imaluunniit atassuteqarfiit tapersersuisut pigineqanngillat. Tamanna toqusoqarneratigut annaasaqarnermi unammilligassat allat saniatigut allanik unammilligassaqalernermik kinguneqarsinnaavoq. Aamma inuunermi ima nukissaqartigisoqarsinnaallunilu ingerlalluartigisoqarsinnaagaluarpoq, kisianni ataatsikkut annaasaqarnernit amerlasuunit eqqorneqaraanni, soorlu ajutoornikkut imaluunniit imminut toquttoqarneratigut, aamma atassuteqarfigisat akornanni ataatsikkut amerlasuut annaasaqarpata nammineq nukissat naammattut piginissaat qulakkeerneqarsinnaanani, aamma misigineqarsinnaalluni inuunerisaq toqusoqarneratigut aliasunnermit aamma annaasaqarnermit aserorneqartoq.

Aliasunnerup inuuneq aseroraangagu aliasunneq allanngoriartortoq, sakkortussutsimigut annikillisoq imaluunniit inuunermut ilaasutut akuerineqarsinnaanngortoq misigineqarneq ajorpoq. Taarsiullugu immaqa suni tamani inituunngortarpoq, imaluunniit immaqa eqqarsaatigissalluguluunniit sapertutut illugu, aamma taarsiullugu puiguinnarniarsaralugu, matullugu. Pisuni taamaattuni tarnikkut (soorlu isumatsaqqanermik, PTSD-imik aamma aliasunnerup sivisunerusumik naalliuutigineranik) aamma timikkut naalliuuteqaleriartuaarnissaq aarlerinaateqarpoq. Aammattaaq imminut toqunnissap aarlerinaateqarnera annertunerulerluni. Toqusoqarneratigut annaasaqarnerup kingorna qisuariaatit taamaattut taaneqartarput aliasunnerup sunniutai anigoruminaatsut. Aliasunnerup sunniutai anigoruminaatsut ukiorpassuarni atajuarsinnaapput, aammalu nalinginnaasumik tarnip pissusiinik ilisimasalimmit, psykoterapeutimit imaluunniit nakorsamit ikiorneqarnissaq pisariaqartinneqassalluni.

Aliasunneq Kalaallit Nunaanni

Toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq pillugu ilisimasavut amerlanerpaat nunani killerni, taakkununnga ilanngullugu Danmarkimi ilisimatusarnernit, misilittakkanit aamma passussinernit tunngaveqarput. Aamma naak kulturit assigiinngitsut akornanni amerlasuutigut assigiissuteqartoqarunaraluartoq – assersuutigalugu aliasunneq misigigipput aamma atassuteqarfiit pingaaruteqartuusut – aliasunnermut, aamma aliasunnerup ineriartorneranut pingaarutilimmik inissisimasuni kulturikkut assigiinngissutit annertuujusinnaapput. Massakkorpiaq Kalaallit Nunaanni toqusoqarneratigut aliasunneq qanoq misigineqartarnersoq aamma paasineqartarnersoq pillugu ilisimasat amerlanngillat. Inunnut aliasunnerminnit ingerlariaqqissinnaanngitsunut, imaluunniit tassunga killinnissap pitsaaliornissaanut suna iluaqutaasinnaanersoq misissorneqarnikuunngilaq. Ataatsimut isigalugu oqartoqarsinnaavoq, ukiut kingulliunerusut tikillugit Kalaallit Nunaanni toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq sammineqarpallaarsimanngitsoq. Tamanna allannguiffiginiarlugu uagut, Kalaallit Nunaanni suleqatigisavut qanimut suleqatigalugit, Det Nationale Sorgcenterimiit sulivugut.

Apersuilluni misissuinermit annertuumit inerniliussat 2019-imi saqqummiuppavut, taannalu makkuninnga siunertaqarpoq, 1) Toqusoqarneratigut aliasunneq Kalaallit Nunaanni qanoq malunniullunilu suliarineqartarpa; 2) toqusoqarneratigut aliasuuteqarnermik suliallit siammasissumik isigalugu erseqqissarnissaat, aamma toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq pillugu ikiuinissamut neqeroorutit qulaajarnissaat; kiisalu 3) toqusoqarneratigut aliasuuteqartunut ikiuisussanik upalungaarsimasunik ataqatigiissunik qulakkeerinninnissamut periarfissat aamma unammilligassat nassaarinissaat. Nalunaarusiaq uani nassaarineqarsinnaavoq Link.

Naatsumik oqaatigalugu misissuinerup takutippaa, inuiaqatigiinni inuit tamangajammik toqusoqarneratigut annaasaqarsimasut, amerlasuut imminut toqunnermut; annaasaqarneq aamma aliasunneq inunni ataasiakkaani, ilaqutariinni aamma sumiiffimmi inuiaqatigiinni inituujusoq; aliasunneq nalinginnaasutut isigineqarnerusutut ittoq, kisiannili ajornartorsiutinut anigugassanut allanut taalliuttutut ililluni inissisimakkajuttartoq. Tamatuma saniatigut apersuinermi peqataasut nassuiarpaat, toqusoqarneratigut aliasunneq ataatsimoorussamik aamma inunni ataasiakkaani atorneqartartoq, Inuit kulturianni oqaluttuat aamma ileqqut toqusoqarneratigut kalaallit aliasuuteqartarneranni ilaasut, pinngortitaq inuunermi, toqumi aamma Kalaallit Nunaanni toqusoqarneratigut aliasunnermi immikkuullarissumik nukiusoq, aamma aliasunneq annaasaqarnerlu oqaluuserissallugit paqumigineqartut. Nalunaarusiap aammattaaq takutippaa toqusoqarneratigut aliasuuteqartunut pitsaaliuinermik aamma ikiuinermik suliaqarnermut neqerooruteqarnissamut isumalluutit amigaatigineqartorujussuusut.

Naggasiutitut issuaanerit arlallit nalunaarusiameersut ilannguppavut:

”Illoqarfimmi, nunaqarfimmi allanulluunniit attuumassutinut atatillugu arlaat toquppat arlalissuit annaasaqassapput. Tamatigut annaasaqarsimanerit aliasunnerillu annertuut suliarineqarsimanngitsut qaavatigut aliasuutit ilaqqinneqartarput.”

”Inuiaqatigiinni amerlanngitsunik aamma imminnut qanimut ataqatigiittuni taama amerlatigisut taama sakkortutigisumik annaasaqarsimagaangata ataasiakkaat annaasaqarnerat ataatsimoorluni annaasaqarninngortarpoq, aamma annaasap annertussusia kingunerilu, aamma  aliasunneq kuseriarnerup siaruarneratut siaruaattarluni.”

”Nunarsuup sinnerani aliasuuteqartarnermut sanilliullugu aliasunneq Kalaallit Nunaanni allaanerungaarunanngikkaluarpoq, kisianni annertungaarmat kulturitsinnut ilaavoq.”