Tema: når døden kommer pludseligt gl
Ilinnut, tassanngaannartumik toqusoqarneratigut annaasaqarsimasumut – imaluunniit taama nalaataqarsimasumik ilisarisimasaqartumut!
Tassanngaannartumik toqusoqarnera assigiinngitsorpassuarnut tunngasinnaavoq. Assersuutigalugu ajutoorneq, imminut toqunneq, uummammik unittoorneq, qaratsakkut aanaartoorneq imaluunniit alla pissutigalugu tassanngaannartumik inuunermik annaasaqartoqartarluni. Qanigilluinnakkap sivisuumik napparsimareerneratigut annaaneranut sanilliullugu tassanngaannartumik toqusoqarneratigut annaasaqarneq oqinnerunaniluunniit sakkortunerunngilaq. Misigissutsit, eqqarsaatit aamma qisuariaatit sakkortuut amerlasuut taakku toqusoqarneratigut qimagaasuni misigineqartarput – qanorluunniit ililluni toqusoqarneratigut annaasaqaraluaraanni. Pissutsilli ilaat allaanerusarput.
Tassanngaannartumik toqusumut qimagaasutut toqusumik naggammik inuulluaqqusinissannik immaqa periarfissaqarnikuunngilatit, soorluttaaq tassanngaannartumik toqusoqartarnera amerlasuutigut annilaarnartumik pisoqarneratigut pisartoq.
Taamaattumik tassanngaannartumik toqusoqarneratigut qimagaasutut tassanngaannartumik toqusoqarneratigut qimagaasimasut allat oqaluttuaannut assersuuffissaqarsinnaanissat pisariaqartissinnaavat.
Tarnip pissusiinik ilisimasalik Marie Marx Tølbøll
Tassanngaannartumik toqusoqarnerani misigissuserineqartartut aamma qisuaraataasartut
Napparsimaneq, ajutoorneq, imminut toqunneq imaluunniit toqutsineq pissutigalugit tassanngaannartumik toqusoqarneratigut annaasaqaraanni qisuariaatit aamma misigissutsit assigiinngitsorpassuit pilersinnaapput. Taakku ilarpassui qimagaasuni tamani misigineqartarput, tassanngaannartumik annaasaqarneq imaluunniit annaasaqarnissaq sioqqullugu piareersarsimaneq apeqqutaatinnagit. Kisianni misigissutsit ilaat tassanngaannartumik toqusoqarnerani nalinginnaasuunerusarput.
Marie Marx Tølbøll tarnip pissusiinik ilisimasaliuvoq, tassanngaannartumillu annaasaqarnermi misigissutsit ilaat, amerlasuutigut misigineqartartut apersuinermi matumani oqaluttuarivai.
Erseqqissartariaqarpoq arlaat arlaminit ‘pitsaanerunngimmat’ imaluunniit ‘oqinnerunngimmat’. Asasamik annaasaqarneq inuunermik allannguilluinnartarpoq, tamannalu assigiinngitsunik unammilligassaqalersitsarpoq, napparsimaneq pissutigalugu toqusup toqunissaata piareersarfiginissaanut periarfissaqarsimanerluni, imaluunniit tassanngaannartumik toqusoqarnersoq apeqqutaatillugu. Assigiinngissut pingaarutilik tassaavoq, inuk napparsimasimappat taava qanigisaasut annaasaqarnissaminnik piareersarnissaminnut piffissaqarsimasarmata. Piareersartoqarsinnaasimaneranik tamanna isumaqanngilluinnarpoq, kisiannili pisussaq pillugu amerlanerit eqqarsartaatsimikkut arlaatigut piareersarfigisarpaat.
Qanigilluinnagaq pasitsaassinertaqanngitsumik tassanngaannartumik annaallugu tuparujussuarneq pisinnaavoq. Ilaat paasitinneqarnerminni timikkut qisuariarujussuartarput; nilliasarput, aqullaartarput, imaluunniit ima aliatsatsigisinnaasarput allaat namminneq timiminniissinnaajunnaartutut misigimalersarlutik. Allat akerlianik misigissuseerutiivittutut misigisimasinnaapput, malugisaqarnatik imaluunniit paasisaqarnatik misigisimasarlutik.
Uppernanngissusianik misigisimaneq tassanngaannartumik annaasaqarnermi aamma misigineqakkajuttarpoq. Eqqarsaatigilluaraanni immaqa paasineqarsinnaavoq susoqarsimanersoq, kisianni misigissutsitigut tamanna qisuarfigineqarsinnaanani. Taamaattumik qanigisaasut amerlasuutigut ulluinnarni suliarisartakkaminnik ingerlatitseqqiinnartartut takuneqartarput, immaqa allaat suliartortarlutik, naak toqusoqarneranik tusarlerneqaqqammeraluarlutik.
“Aatsaannguummat uumasumik angajoqqaaqarluni imaluunniit qatannguteqarluni uisorernerinnarmik inuk taanna annaallugu inunnut sakkortoorujussuusarpoq. Taamaattumik amerlasuut toqusoqareernerata kingorna piffissami sivisulaartumi upperiuminaatsitsisarput, ilaasalu tamatuma iperavinnissaa ajornartorsiutigisinnaasarlugu. Tassanngaannartumik toqusoqarnerani susoqarsimaneranik paasinninneq annaasaqareernerup kingorna pisarpoq – tamatumalu paasisinnaanissaanut piffissaq sivisooq ingerlasinnaasarluni,” Marie oqarpoq.
Silarsuaq nalorninarsisarpoq
Toqqissisimannginneq misigussusiuvoq tassanngaannartumik annaasaqarnermi amerlasuutigut pilersartoq. Aalassatsinneqarneq aamma tuparujussuarneq qimagaasunut amerlasuunut ajornartoornermik, imaluunniit ajornartoornermi qisuariaatinik pilersitsisarpoq.
Tamanna tassaasinnaavoq, silarsuaq inuuffigissallugu nalorninarsisoq. Tamanna allat annaanissaasa annilaanngatigilerannnik, imaluunniit nammineq toqunissap annilaanngatigilerneratigut takutinneqarsinnaavoq. Kisianni aamma tassaasinnaavoq pissutsinut allanut tunngatillugu annilaanganeq aamma toqqisimannginneq. Assersuutigalugu kisimiinnissap ernumassutigineratigut, aammalumi suna tamaat eqqarsaatigalugu navianartumiittutut misigisimanikkut. Ajornartoornermi qisuariaat aamma tassaasinnaavoq, sillimalerneq, nipit imaluunniit aalariarnerit annikitsunnguugalualluunniit qisuariarfigerujussuartarlugit.
Marie oqarpoq, oqaluttuaralugulu ilisimatinneqarnermi kina ilagisimanerlugu aamma pingaaruteqartoq. Inuk taanna tassaanersoq namminerminik isumassuisinnaasoq, imaluunniit kisimiinnerluni, imaluunniit inuit ilisarisimasarinngisat akornanniinnerluni.
Marie naapertorlugu sakkortuumik misigisaqarnermi qisuariaatit aamma nalinginnaasorujussuupput. Utersaartoqarsinnaavoq, imaluunniit takorluuinerit takkutikulasut qaqukkut nammineq takorusunnerlugit aalajangerneqarsinnaanngitsut. Tamakku tassaasinnaapput ajutoorfimmit assit, imaluunniit pisut allat pisimasut – imaluunniit susoqarsimaneranik nammineq takorluukkat. Takorluuinernik pilersitsisut ingalassimaniarnissaat aallunneqartorujussuanngorsinnaavoq. Imaassinnaavoq napparsimmavinnut siunissami ornigukkusukkunnaartoqartoq, imaluunniit ajutoorfik sanioqqukkusunnagu aqqut alla aqqutigisarlugu. Imaluunniit qasulluinnarluni sinilernissaq anguniarlugu oqarasuaammik unnuarsuarmut passussineq.
“Takorluuinerit aamma utersaarnerit akornutaasorujussuanngorsinnaapput. Kingunerlutsitsineq aliasunnermut tunngatillugu immikkut ajornakusoornerulersitsisinnaavoq. Annaasaqarneq pillugu aliasunneq suliarisinnaajumallugu kingunerlutsitsinerpiaq suliareqqaassallugu immikkut ikiorneqarnissaq pisariaqartinneqalersinnaavoq” Marie oqarpoq.
Misigisimaneqakkajuttartoq alla tassaavoq aqutsisinnaannginnermik misigisimaneq. Angajoqqaat, qatanngutit imaluunniit qanigisat allat tassanngaannartumik toqunerini sunaluunniit aqussinnaanagu misigisimanermik pilersitsisinnaavoq. Soriarsinnaanngitsutut, aamma nammineq inuunerisap sunniuteqarfigisinnaannginneranik misigisimasoqarsinnaalluni. Tamanna tunniutiinnajasunngornermik kinguneqarsinnaavoq, aammalu siunissaq neriuutissaqarnanngitsutut isigilerlugu, imaluunniit nakkutilliinerujussuanngorluni nammineq aqutsisinnaanermik misigisimanissaq uterteqqinniarlugu.
‘Imaattoqarsimagaluarpamik-eqqarsaatit‘ Mariep tassanngaannartumik toqusoqarnerani qimagaasunik suliaqarnernermini akuttunngitsumik naammattoortarpaa. Assersuutigalugu ajutoornernut tunngatillugu. Tassani amerlasuut makkuninnga eqqarsalersarput ‘bussi alla ilaaffigisimagaluarunikku‘, ‘5 minutsinik kingoqqutsillutik aallarsimagaluarunik‘,’ aasimasimasussaasimanngikkaluaraminnga‘ il.il. Taava tamanna pisimanngisaannarsimassagaluarpoq.
“Ajutoornernut tunngatillugu eqqarsaatit taamaattut nalinginnaasorujussuupput. Pisoq annaasaqarneq sioqqullugu pisumut utertillugu pisimassanngikkaluarnera eqqarsaatit atorlugit utertinniarneqartarpoq. Tamanna toqusoqarnerata pisimanngisaannarsimanissaraluanik kissaateqarnermut tunngavoq, aamma aqutsisinnaanermik misigisimaqqilernissap utertinnissaanut tunngassuteqarluni. Pisup sakkortuup tamatuma qanoq pisimanera paasiniarsaralugu” Marie nassiaavoq.
Inuulluaqqusinngitsoorneq
Inuit tassanngaannartumik annaasaqartut inuulluaqqusisimannginnertik amerlasuutigut eqqarsaatigiualersarpaat. Ilaat qimagaasumut naalliuutinngorsinnaasumik pisoq sioqqullugu akerleriissuteqarsimasarput, immaqalu eqqissinissaminnut imaluunniit namminneq eqqissussitissaminnik ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsilersinnaallutik. Pisuni allani akerleriissutinut tunngavallaarneq ajorput, kisiannili oqaatigerusussimasaraluanut imaluunniit iliuusererusussimasaraluanut tunngassuteqartarlutik.
Inuulluaqqusinngitsoorneq ataasiakkaanut initoorujussuusinnaavoq. Oqaaserineqartoq kingulleq qimagaasut eqqarsaatigisorujussuusinnaavaat, ima oqarsimassagaluarlutik ‘asavakkit’, ‘tamanut qujanaq’ imaluunniit oqaaseqatigiit pingaarutillit allat oqaatigisimassagaluarlugit isumaqarlutilluunniit misigisimasaramik. Kisianni piviusumi imaakkajuttarpoq, inuit toqusumut atassuteqarnerat pillugu oqaloqatiginerini taava eqqumaffigilersarpaat misigissutsitik oqariartuutitillu oqaatsit aamma iliuutsit allat atorlugit tamakku toqusumut oqaatiginikuusimallugit aamma ingerlateqqinnikuusimallugit.
Ajornakusoornerulaartumik imminnut pissuseqarfigisimagaangamik, assersuutigalugu imminnut kamaassimallutik, taava ajornartorsiut allaanerulaartarpoq. Imminut pisuutinneq aamma ilerasuuteqarneq kiserliuutaasorujussuanngorsinnaavoq, aamma misigissutsit taakku suliarinissaannut amerlasuut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsilersinnaallutik.
Takorluuinerup piviusoq qaangertarpaa
Marie naapertorlugu pisoq pillugu takorluinerit suliarinissaat ilikkarneqarsinnaappata tamanna patajaallisaataallunilu oqimaaqatigiinnermik pilersitsisinnaavoq. Tamanna ajutoorfimmut uteqqinnissamut, imaluunniit toqusup takunissaanut tunngasinnaavoq, Marie nassuiaavoq.
“Takorluuinerit amerlasuutigut piviusut takunissaannit qununarnerusarput. Taamaattumik toqusup takunissaanut periarfissinneqarneq amerlasuutigut pingaaruteqarsinnaavoq. Kisianni takusassap piareersarfiginissaa pingaaruteqarpoq. Pingaartumik meeqqanut tunngatillugu. Aamma toqusup takuneranik pissutsit ilungersunarnerulersinneqarsinnaalluarput. Assersuutigalugu inuk ajutoornermit imaluunniit imminut toquttoqarneranit sunnersimaneqarsimasorujussuuppat. Illuatungaatigut toqusup qanoq isikkoqarneranik takorluuinerit piviusunit sakkortunerukkajuttarput. Aamma toqusoq nammineq takusimagaanni, aamma ilaquttat takusimagaangassuk kingorna tamatuma oqaloqatigiissutiginissaa ajornannginnerusarpoq. Aamma meeqqat peqatigalugit. Nammineq takorluukkat kisiisa pigigaanni tamanna ajornanngitsunnguamik aqunneqarsinnaajunnaarsinnaavoq”.
Sooq UANGARPIAQ ilaquttakka?
Misigissuseq alla initukkajuttartoq tassaavoq naapertuilluannginneq. Sooq uangarpiaq angajoqqaara imaluunniit qatanngutiga toqussava?
Marie naapertorlugu naapertuilluannginnermik misigisimaneq sakkortoorujussuusinnaavoq kamannguussinnaallunilu. Qimagaasut amerlasuut toqusoqarneranut akisussaatissinnaasaminnik inummik kamaassinnaasaminnik ujarlissapput. Pingaartumik ajutoorneq, persuttaaneq imaluunniit toqutsineq pineqartillugit. Pisumi kingullertut taaneqartumi kamannermik aamma akiniaanissamik misigissutsit sakkortoorujussuit, suliarinissaannut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsiffiusut, pisinnaapput. Qimagaasut pisuni allani allat toqunerannik kingunilimmik ajutoornermi annannertik pissutigalugu imminnut pisuutinnermik misigisimasinnaapput. Eqqarsartoqarsinnaavoq nammineq toqusimagaanni pitsaanerusimassagaluartoq.
Pingaartumik imminut toquttoqarneratigut qimagaasut sakkortuunik aamma misigissutsinik allanngorartunik qisuariaateqarsinnaapput.
Imminut toqunnikkut qimagaasunut misigissutsit allanngorartorujussuit amerlasuut misigineqarsinnaapput. Annaasaqarneq pillugu tuparujussuarnerup, kingunerlutsitsinerup aamma aliasunnerup saniatigut misigissutsit akerleriittorujussuit aamma eqqarsaatigisussaavaat. Tamanna imminut toquttoqarneratigut qimagaasutut aliasuttorujussuullunilu, maqaasillunilu naalliuuteqarlunilu ilutigitillugu misigissutsit allat eqqarsaatigisussaanerannik pissuteqartarpoq. Assersuutigalugu inuk pineqartoq kamaattorujussuullugulu imminuinnaq eqqarsaatigaluni toqqaasimasutut isigineqarsinnaavoq. Amerlasuut imminnut pisuutinnermik aamma misigisimasarput, aammalu annaasaq ikiorniarlugu iliuuseqarsimanngippallaarnerlutik eqqarsaateqarnermut piffissarujussuaq atorsinnaasarlugu. Qimagaasut allat sumiginnarneqarujussuartutut misigisimasarput, iminullu toqunneq namminneq naleqarsimannginnerminnut takussutissaasutut isigisarlugu.
Børn, Unge & Sorg-imi misilittagaavoq, imminut toquttoqarneratigut qimagaasut misigissutsitigut akerleriinnik misigissuseqarnerit, paatsiveerusimaarnarsinnaallutillu artorsartitsisinnaasut, suliarinissaannut tapersersersorneqarlutillu ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisartut.
Put mad i fryseren!
Tassanngaannartumik toqusoqarneranut atatillugu aningaasaqarnikkut aamma suliassatigut ajornartorsiutit, toqusoqarnerata kingorna pisut, immikkut annertoorujussuusinnaapput. Siumut piareersareersinnaasimannginneq pissutigerpiarlugu. Tamannalu annaasaqarneq pillugu aliasunnerup tuparujussuarsimanerullu qaavatigut suliarisariaqarlugu. Aningaasaqarneq pissutigalugu immaqa ilaqutariittut nuuttariaqalernermik, meeqqat atuarfimminnik allanngortitsisariaqalernerannik kinguneqarsinnaavoq, aamma ilaqutariittut atassuteqarfinnik annaasaqarfiulluni.
“Atassuteqarfimmik annaasaqarneq ajornartorsiutaavoq ilungersunartorujussuaq. Atassuteqarfiit tassarpiaapput qimagaasutut pisumut artornartumut taarsiisutut inissisimasussat – aammalu patajaallisaasutut tapersersuisutullu inissisimallutik”, Marie oqarpoq, kinguneqaataasussanik piareersarsinnaasimannginneq pissutigalugu atassuteqarfiit inunnut aamma ilaqutariinnut tassanngaannartumik annaasaqartunut immaqa pingaarnerpaasutut isumaqarfiginnittoq.
Uivernersuup qeqqaniitilluni eqqaminiittoqartoq malugisinnaallugu piviusumi nutaami aqqutissap nassaarisinnaanissaata pitsaaneruneranik kinguneqartarpoq. Atassuteqarfiit takkullutik ikiuunnissaminnik neqerooruteqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Ataasiaannarnani, kisiannili piffissami sivisunerusumi amerlasooriarluni. Arlaatigut ikiuussinnaanerluni aperisoqartassaaq, aammalu ‘toqqammavittut’ ittumik atorneqarsinnaalluni neqeroorutigalugu. Qimagaasoq annertuumik eqqugaasimaguni taava susinnaarpiassanngilaq. Immaqa sinnarluttarpoq, suliassanik suliaqarsinnaanani, aamma tunngaviusumik isumassorneqarnissamik pisariaqartitsilluni. Taamaattumik: Nerisassanik qerititsivimmut ilioraagit! Meeqqat atuariartuullugillu atuarfimmut aasarnissaannik neqeroorit! Meeqqat arlaannik sammisaqaqatiginissaannik neqeroorit! Ilaqutariit illit angerlarsimaffinnut neriartornissaannik neqeroorfigikkit. Aamma qaqugukkulluunniit oqaloqatiginnissinnaallutit aqqusaarsinnaanerit neqeroorutigiuk. Iliuuseqartuarit! Annaasaqarneq sapaatit akunneri arlariit qaangiunnerini, imaluunniit qaammatialuit qaangiunnerini qaangerneqarsinnaanngilaq.
‘Imaattoqarsimagaluarpamik…’-eqqarsaatinut, amerlasuutigut ingerlaaginnavissunut, amerlasuunut aamma ajornakusoortunut tunngatillugu atassuteqarfiit aamma tapersersuisinnaapput. Qimagaasut eqqarsaatinut taama ittorpianut tunngatillugu eqqissisarneqarnissaminnik pisariaqartitsisarput. Atassuteqarfiillu tassani nikallujuisaartariaqarput. Annaasaqarsimasup immaqa oqaluttuat taakkorpiaat 100-riarluni oqaluttuarissallugit pisariaqartippaa.
Marie naapertorlugu inuulluaqqusisimannginnermut tunngatillugu qimagaasup atassuteqarfii aamma ikiuussinnaapput:
“Suut eqqarsaatigineqarnersut apeqqutigineqarsinnaavoq, apeqqutillu ima ittut apeqqutigineqarsinnaallutik ‘Isumaqarpit inuup taassuma ilisimasimagaa asagit?’, ‘Najorallarassi nuannersumik aappariissimavisi?’, ‘Qanoq oqarsimassagaluarnerit kissaatigissagaluarpiuk?’, ‘Isumaqarpit ilisimasimasimassagaa?’ aamma ‘Allatut immaqa oqaatigisimassagunaraluarpiuk?’”, Marie siunnersuivoq.
Ilaquttat ikinngutillu amerlasuutigut ikiuukkusuttarput, qanorli iliornissartik nalornissutigisinnaasarlugu. Illit qimagaasutut suna pisariaqartinnerlugu oqaatigigukku taakkununnga iluaqutaasinnaavoq.
Atassuteqarfiit ikiuunnissaminnik neqerooruteqarnissaannut aporfiusinnaasoq alla tassaavoq, tassanngaannartumik annaasaqarsimasutit tusarlugu amerlasuutigut avatangiisinit aamma aalassassutaasarmat. ‘Tamakku-uannut-pinavianngitsut’ pillugit takorluuisarnerup qajannarsinera qimagaasunut namminernut pisoq annaasaqarneq pillugu tusagaqartunut arlaatigut annertussusilimmik aamma pisarpoq. Taamaattumik tamanna pillugu tusagaqarneq taakkununnga aamma ajornakusoorsinnaavoq, tamatuma namminerminnut aamma eqqissisimajunnaartitsinera pissutigalugu. Imaanngitsoq ajunngitsumik inuuneqarnissamik eqqarsaatiginninnginneq pissutigalugu, kisiannili immaqa tamatuma suliarisinnaanngilluinnarnera pissutigalugu, Marie Marx Tølbøll naggasiivoq.
Tassanngaannartumik toqusoqarnerani misigisat pillugit inuttut nammineq oqaluttuat.
Linep oqaluttuaa – anaanaga toqutaavoq
Silarsuara tamarmi nakkaappoq
Line 19-inik ukioqarluni angajoqqaani illugiillugit annaavai. Anaanaa ataataata toquppaa, kingornalu imminut toqulluni. Line ilinniarnertuunngorluni nasartaarnermi kingorna sapaatip akunnera qaangiutiinnartoq tassanngaannartumik angajoqqaaveruppoq.
Linep angajoqqaaminut attaveqarnini assigiinngitsorujussuartut nassuiarpaa. Anaanaminut qanitsuararsuusimavoq, aamma Linep oqarneratut anaanaa asannittorujussuulluni isumassuisuullunilu inuusimavoq, inuunermik nuannarinnittorujussuaq, aamma ilisarisimannitsiminit tamanit nuannarineqartoq.
Piffissap ilarujussua immitsinnut najortarpugut, aamma suna tamangajaat oqaluuserisarlugu. Anaanagalugulu ikinngutiginerpaasimavara.
Ataataminut attaveqarnera tamaviaarnartorujussuaq
Ataataminut attaveqarnera allaanerujussuuvoq. Avataaniit nuannarineqartuuvoq, aamma inunnut nuannarisaminut quiasaariumatuujunikuulluni. Angerlarsimaffimmi pisarnerminut sanilliullugu avataaneersunut allaanerujussuunikuuvoq, aamma Linep nammineq nassuiaanera malillugu qunutitsisuusimavoq, angerlarsimaffiup qanoq misigisimanarnissaa isumaata qanoq inneranit aqunneqarsimalluni.
“Ataataalluanngilaq, aamma nalujuaannarnikuuara angerlarfissara qanoq issanersoq,” Line oqaluttuarpoq, ataatanilu akunnerminni atassuteqarnertik tamaviaarnartutut nassuiarlugu.
Akunnerminni atassuteqarnerisa tamaviaarnartup ullut ilaanni, Line 3.g-mi ilinniartuunerata nalaani, killissani tikippaa. Ataataata toqqusassivaa – unatarlugulu. Tamatuma kingorna Linep angerlarsimaffiminit nuunnissani toqqarpaa.
Susoqarsimanera ilorpiamini ilisimasimavaa
Piffissap sivikitsup qaangiunnerani Linep anaanaa avinniarluni qinnuteqarteqarpoq, aalajangerneqarporlu ilaqutariit illuat tuniniarneqassasoq.
Anaanaa avinniarluni qinnuteqarnini killigalugu Linemi, kollegiani ineeraani, najugaqarpoq, Linep ataataa siooranartutut pissusilersornera pissutigalugu, aamma arlaannik iliuuseqariataarsinnaanera annilaanngatigigamikku.
Kisianni Linep anaanaa ataataalu illunik tuniniaasartumik illuminni ullut ilaanni naapitsisussanngorput, illup tunineqarnissaa sioqqullugu nalilersortinniarlugu.
Ulloq taannarpiaq – aamma naapinneq taanna – kinguneqapiluppoq. Anaanaa ataataalu illumi naapimmata Linep anaanaa toqutaavoq. Linep ataataata nuliani aallaavaa – kingornalu aamma imminut aallaalluni.
Line ikinngutini marluk ilagalugit sissamiinnermini politiinit sianerfigineqarpoq. Naak susoqarsimanersoq ilorpiamini nalunngikkaluarlugu politiit takkunnissaat utaqqisariaqarpaa. Oqarasuaatikkut oqaluttuunneqaqqusaanngilaq. Politiit kiisami takkummata, anaanaalu toqusimasoq oqaluttuullugu, Line aqullaarpoq.
Misigivunga silarsuara tamarmi nakkaattoq.
Neriuutissaqanngitsutut aamma kamaqartutut misigineq sakkortooq
Tamatuma kingorna piffissaq Linep upperiuminaatsorujussuartut, aamma misigissuserpassuarnik akulerussuuttunik imaqartoq eqqaamavaa. Timimigut qisuariarujussuarpoq, napparsimalerlunilu. Kissarneqarujussuarpoq, sanigorluni aamma nutsani katagalerlugit. Ilutigitillugu susoqarsimanersoq, aamma anaanani takoqqissinnaajunnaarlugu paasiuminaatsippaa.
“Uannut iliuuseqarfigiuminaatsumik neriuutissaqanngitsorujussuartut aamma soriarsinnaanngivissortutut, aamma itisoorujussuarmik aliasullunga misigisimavunga. Aamma ataataga ima kamaatsigivara, allaat uanga nammineq timinniissinnaajunnaartutut misigisimallunga,” Line oqarpoq, sunaluunniit ajunngitsumik ingerlaqqilernavianngitsoq, aamma qaquguluunniit nuannaarneq misigeqqinnaviarnagu taamanikkut eqqarsarsimasoq.
Tamatuma kingorna ilaqutariinni ataqatigiilluarsimapput, piffissallu annerpaartaa imminnut najortarsimallutik. Naak tamarmik tuparujussuaqqagaluarlutik susoqarsimanera oqaloqatigiissutigisorujussuusarsimavaat.
Arlaqanngitsunnguit kisiisa qanillisissinnaavai
Linep ikinngutaasa ikiorniarsarigaluarpaat, kisianni taakkunannga amerlasuunit immikkuulerpoq, ikinngutinilu qaniginerpaasani marluk kisiisa qanillisillugit.
Line misigisimavoq, namminerminut ilaquttaminullu pisoq inunnit allanit pisutut tupaallannartutut taamaallaat isigineqartoq. Taamaattumik Linemut ikinngutit ilumoortut, aamma “taanna-anaanaa-ataataanit-toqutaasimasoq” ikinngutitut ilagissallugu pissanganartutut isigigamikku taamaallaat soqutiginnittut immikkoortissallugit ajornakusoorsimavoq.
Line illoqarfeeqqaminngaanneersuuvoq, taamaattumillu aamma susoqarsimanersoq tamanit erniinnaq ilisimaneqalerpoq. Line inunnit ilisarisimavallaanngisaminit, aamma namminerminut soqutiginninnermik sumilluunniit takutitsinikuunngitsunit Facebookikkut ikinngutiginiarneqartalerpoq. Inuit takugaangamikku isussuttalerput, aamma inuit ilisarisimasani naapikkaangamigit pissusissaaleqinartumik pissusilersornerit pisalerlutik.
“Qanoq ingerlanersunga aperisarput, aamma nalunngikkaluarlugu ajunngitsumik isumaqarlutik taama aperisut, apeqqut eqqumiitsutut isigisarpara, tassami ajorluinnarama. Aamma malugisinnaalluartarpara unneqarissumik akineqarnissartik angunianngikkaat,” Line oqaluttuarpoq.
Imminut mattukkaluttuinnarpoq
Line imminut mattukkaluttuinnarpoq, qanoq innerminik arlaannaannilluunniit paasineqanngitsutut misigisimagami. Ikinngutaasa qanoq oqassallutik nalusarpaat, aamma tuppallersaaniartarnerat Linep nuannarineq ajorpaa. Taamaattumik Line allaanerusutut misigisimavoq, aamma misigissutsini kisimiilluni atortorujussuullugit.
Ilutigitillugu Linep ikinngutit qanigisat aamma ilaquttat ikiuukkusullutillu tapersersuerusuttut qujamasuutigisorujussuuai. Tamanna iluarusunnartutut misigisimanarpoq, aamma kiserliornermik misigisimaneranut annikitsunnguamik iluaqutaalluni.
Amerlasuut angerlarsimaffimmut meeraaffigisimasaata eqqaanut, aamma anaanaata uumasunut nakorsiartarfiutaata silataanut naasunik ilisipput. Aamma anaanaata ilisaanerani inuit 300-t missaanniittut najuupput. Inuit Linemik ilaqutaanillu eqqarsaatiginninnerat ilisimallugu kissalaamik tunisivoq. Taamaattorli aamma inuit aallaqqaammut ikiuunniarsimaqisut ikiliartorusaartut aamma misigisutut ippaa. Soorlu ulluinnarni inuuneq taakkununnga ingerlaqqittutut ittoq, Linep silarsuaa suli unittooqqasutut ippoq.
Børn, Unge & Sorgimik naapitsinera aalajangiisuulluinnarsimavoq
Linep anaanami toqunerata kinguninngua niviarsiaraq, anaanaa ataataanit aamma toqutaasimasoq pillugu allaaserisaq nassaarivaa. Niviarsiaraq Børn, unge & Sorg-imi ikiorneqarsimavoq, tamannalu Linep suliniaqatigiiffimmut tassunga saaffiginninneranik kinguneqarpoq, tamatuma kingorna tarnip pissusiinik ilisimasalimmik kisimiilluni oqaloqateqartarnermigut, aamma ataatsimoorlutik oqaloqatigiittartoqatigiinni ikiorneqarluni.
Linep Børn, Unge & Sorg-imik naapitsinini oqiliallannartutut, aamma namminiussuseqarluni sumiiffigisinnaasaminiittutut misigisimalluni eqqaamavaa.
Børn, Unge & Sorg-imi ikiorneqarnera uannut aalajangiisuulluinnarpoq. Allaniikkaangama amerlasuutigut kiinarpalertariaqartutut misigisimasarpunga, aammalu ajunngitsutut pissusilersorniarsarisarlunga. Inunnik allanik naapitsigaangama susoqarsimanera oqaluttuarissallugu nuannarineq ajorpara. Qisuariartarnerat amerlasuutigut ima sakkortutigisarput, uannut iluaalliortitsisarluni, aamma inuit uanga pillunga ilisimasaqarpallaartarnerat nuannarineq ajorpara. Kisianni Børn, Unge & Sorg-imi qanorsuaq qiasinnaatitaavunga, aamma tusarnaartut apeqqutaatinnagit oqaatigerusutakka suulluunniit oqaatigisinnaallugit. Tamattami assigiimmik inissisimavugut. Tassani kisimiittutut misigisimanngilanga!
Line nammineq naapertorlugu Børn, Unge & Sorg-imiittarsimanera anaanani pillugu aliasuutimi suliarisinnaaneranut nukissamik aamma atortussanik tunisisimavoq.
“Pisimasut akuerinissaannut Børn, Unge & Sorg-ip ikiorpaanga, taamaattoqarsimanngikkaluarpat angusimanavianngikkaluakkannik,” Line oqarpoq.
Anaanama suli najorpaanga, allaanerusumik tamanna piinnarpoq
Linep anaanami annaanerata, aamma ataatami anaanaminik toqutsinera misigeerlugu kingunerlutsitsinerminut tunngatillugu inunnut allanut atassuteqaqqilernissani ajornakusoortillugu Line oqaluttuarpoq. Ajornerpaamik pisoqarnissaanik naatsorsuuteqartalersimavoq.
Immikkut isumassorneqarnissaminik annertuumik pisariaqartitsinini pissutigalugu inooqateqartarnermini ajornartorsiuteqartarsimavoq. Arlaannik suliaqarluni aallartikkaangami aallussiniartarnini ajornakusoortittarpaa. Soriarsinnaajunnaartutut ittutut tamanna nassuiarpaa, ingerlaqqinnissani ajornakusoortittarlugu – unittoortarpoq.
Namminerli isumaqarpoq, pisimasoq – aamma annaasimasami angisuup inuunermi ilaatut isigilernissaata ilikkarnissaa anguliivillugu. Linep tamanna qaanginngisaannassavaa – kisianni akuersisimavoq, aamma nammineq oqaluttuassartami ilaatut isigilersimallugu. Imminut pisuutinnermik suli misigisimanini inuunermi ilaatut isigissallugu aamma ilikkarsimavaa.
“Piffissaq utertissinnaanngilara, aamma taamanikkut eqqortuusorisannik iliornikuuvunga. Tamanna suli qularutiginngilara! Ataataga nalinginnaasuunngiinnarsimanngilaq, aamma kialluunniit ilisimasinnaanngilaa sioorasaarutini piviusunngortissagai.”
Ajunnginnerujussuuvunga, aamma inuttut nukittunerulersimavunga, aamma inuuneq nuannareqqilernikuullugulu siunissamut qilanaarpunga. Anaanama suli najorpaanga, siornatigornit allaanerusumik tamanna piinnarpoq.
Misilittakkaminik imaluunniit siunnersuutinik allanut taama inissisimasunut ingerlatitseqqikkusunnersoq aperineqarami ima oqarpoq:
“Massakkorpiaq suna tamarmi neriuutissartaqanngitsutut misigisimanaraluartoq pissutsit pitsaanerulissaqqaarput. Sivisusarpoq, kisianni takkutissaaq! Ikiorsiinerit pissarsiarisinnaasatit tamaasa tigukkit. Pisimasoq oqaluuseriuk, aamma annaasimasavit eqqaaniartarnissaanik imminut pisinnaatittarlutit – aliasunneq nuannaarnerlu ilanngullugit. Eqqaamasat tamakku tamarmik, massakkorpiaq annernaqisut, ullut ilaanni nuannaalersissavaatit inuk taanna inuuninnut ilaasimammat.”
Annaasaqarsimasumik ilisarisimasaqaruit, taava Linep siunnersuutigivaa, inuup taassuma suna pisariaqartinneraa paasiniarsarissagit. Kikkut tamarmik assigiinngillat, aamma assigiinngitsunik qisuariaateqartarlutik, nassuiaavoq.
Qanoq oqarnissat nalullugu nalinginnaasuulluinnarpoq. Oqaatigiinnaruk! Ajunngilaq! Inuup qanoq inissisimaneranut, qanorlu taassuma innera paasissallugu inissinniarsarissanngilatit, taamaaliorsinnaanngilatimmi. Inuup tigusinnaasaanik arlaatigut qanorluunniit isumassuinermik takutitsigit. Najuutiinnarlutillu. Tamanna ilimagisannit isumaqarneruvoq. Aamma eqqaamajuk, ilinnut inuuneq ingerlaqqikkaluartoq annaasaqarneq qimagaasumut sivisuumik initusussaavoq. Qimagaasup inuunera tamarmi muminneqarpoq, aammalu inisseqqinnissaq sivisusinnaalluni.
Rasmusip oqaluttuaa – ataataga uummamminik unittoorluni toquvoq
Inuulluaqqunngitsoorpara
Rasmusip ataatani uummamminik unittoormat 24-nik ukioqarluni tassanngaannartumik annaavaa. Piffissami tassani Rasmusip ilinniartitsisunngorniarluni ilinniarnini aallarteqqammerpaa, ataataatalu toqunerata kingorna Rasmusip suliassarsiornerinnarmut saanneranut piffissaq aallartippoq, ataatami toqunera eqqarsaatigerusunnginnamiuk. Børn, Unge & Sorg-imik naapitsinera allanngortitsivoq, Rasmusip ammarneranik kinguneqarluni, aamma misigissutsit amerlasuut pigisani oqaasinngortissinnaanngorlugit.
Rasmusi ataataminut qanittumik atassuteqarsimavoq, aammalu ataatani ilitsersuisorisimallugu nassuiaalluni. Rasmusi oqaluuserisaqarusukkaangami, imaluunniit arlaannik ikiorneqarnissaminik pisariaqartitsigaangami ataatani ornittarnikuuaa. Peqatigiittartorujussuunikuupput, aamma assigiinnik soqutigisaqarlutik.
“Ataatatut ernertullu pissusilersornata suleqatigiittut pissusilersornerunikuugunarpugut,” Rasmusi oqaluttuarpoq.
Maannakkut, ataatami toqunerata kingorna ukiut marluk qaangiunneranni Børn, Unge & Sorg-ip iniutaani Kejsergademiippoq, taamanikkullu decembarimi ullut ilaanni kalerrinneqarnini oqaluttuaralugu.
Eqqaamavara ilinniartitsisunngorniartut ilinniarfiannut misilitsinnissannut piareersarlunga ingillunga atuarlunga, anaanaga ullup qeqqa sioqqullugu sianertoq. Tassani ajortoqartoq takorluulereerpara. Maanaannaq sianertarluni ileqqorinngilaa, aamma nalunngilara suliffimineereersimasussaagaluartoq. Susoqarsimaneranik oqaluttuummanga tuparujussuarpunga. Eqqaamavara oqaannarlunga ‘naamik, naamik, naamik, ilumuunngilaqq!’ Eqqarsarpunga sinnattupilummut ilaallunga, aammalu paasisinnaanngilluinnarlugu. Piviusuusorinanngivippoq. Nalunaaquttap akunnerata affaani ataatsikkut eqqarsaaterpassuit, aamma eqqarsaateqanngivillunga issiaannarlunga. Imaqanngitsutut misigisimavunga.
Ulloq taanna Rasmusi misilitsiffissaminut misilitsippoq, Aarhusimiillu Sjællandimut ingerlalluni, ataatani takuniarlugu, aamma anaanani nukkanilu ilagiartorniarlugit. Suliassat suliaralugit ullut ingerlapput, soorlu ilisinissamik pilersaarusiorneq, aamma ataatami toquneranik suli tusagaqarsimanngitsunut sianeqattaarnerit. Meeqqat atuarfiata, ataataata ilinniartitsisuuffigisaata, aamma Rasmusip siusinnerusukkut atuarfigisimasaata, ataataata atuagaatai matuersaataalu tigoqqittussaavai. Arsaattartut klubbiat, ataataata Rasmusillu peqatigiillutik arsaannermik meeqqanik sungiusaaffigisarsimasaat kalerrinneqassaaq, matuneqassallunilu.
Piffissami tassani Rasmusi akisussaaffimmik angisuumik tigusivoq, aammalu misigisimalluni nammineq misigissutsiminit qimaaniarluni suliassarpassuit suliarisimallugit.
”Misigissuseq eqqumiitsorujussuuvoq. Tamakkorpassuit iluamik pulaffiginagit, aamma paasinagit suliarivakka. Allanut oqaluttuarilluarsinnavakka, kisianni uanga nammineq paasinngilakka. Misigisimavunga anaanama nukkamalu suliassaat naammattut, taamaattumillu misigisimallunga ikiortariaqarlugit. Ilaqutariinni angutitaallunga. Nukittullunga. Piumaguma piumanngikkaluarumaluunniit pisussaaffigivara. Aliasunnissannik imminut pisinnaatissinnaanngilanga, taamaalioruma anaanaga nukaralu aamma aliasulertiinnassagakkit.”
Annaasaqarnini oqaasinngortissinnaasimanngilaa
Rasmusip misigissutsini piffissami siullermi oqaluuserineq ajorpai. Ilaqutariit iluanni oqaasertaliiffigivallaanngilaat. Tamarmik immikkut aliasunnertik atorpaat.
Rasmusip ikinnguterpassuisa ilaasa ajunngitsumik isumaqarlutik sms-inik nassitsisarlutillu sianertarlutk ikiorniaraluarpaat. Taamaattorli killiliinissani toqqarpaa:
”Misigisimavunga taakkunannga ipisinneqarlunga, taamaattumillu killiliisariaqarlunga. Oqalukkusukkuma oqassaqqaarpunga! Ikinngutikka ikiuukkusussuseqarlutik piareersimagaluarput – uangaana tamanna pillugu oqaluttuarnissara piareersimaffiginngikkiga, naluarami qanoq innerlunga,” Rasmusi oqarpoq.
Rasmusip ataatami toqunerata kingorna nuannaarutiginerpaasaasa ilaat taassaavoq, allaanerusumik pineqannginnini. Ikinngutimi akornanniitilluni pisarnermisut pissusilersorsinnaanini, aamma ataatami toqunera oqaluuseriserisariaqarnagu. Ilutigitillugu suna tamarmi annertuallaaleraangat, Rasmusillu tunuaamilaarnissani pisariaqartikkaangagu ikinngutaasa tamanna ataqqisarmassuk iluarpoq.
Aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfiata Rasmusi ammartippaa
Rasmusip ataatami uummamminik unittoorluni toqunerata kingorna erniinnaartumik paasivaa annaasani suliariniarlugu aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfiannut peqataarusulluni. Taamaattumik Aarhusimi Børn, Unge & Sorg-imut saaffiginnippoq, aammalu aasaanerani feeriarnissaq sioqqullugu, ataataata toquneranit ukiup affaa qaangiuttoq, aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfianni aallartilluni.
Aallaqqaammut killissamik qaangeerujussuartutut misigisimanarlunilu aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfianni peqataaneq sakkortuvoq. Kisianni nassuiaateqaqqaartariaqarnanga misigivara. Qanoq innerlunga oqaannarsinnaavunga, taava allat anngaaginnassapput, namminneq aamma taama misigisimagamik. Tamanna ilisarisinnaavaat. ’Sianiippaluttumik’ apequtit akisussaanngilakka, taakkumi oqaloqatigiittarfimmi piunngillat. Tamatta assigiimmik atugaqarpugut. Oqaatsikka paasisinnaavaat, aamma allat oqaasii tusarakkit uanga aamma taama misigisimallunga eqqarsarpunga! Misigissutsit uanga nammineq pigalugit nalusakka, nipituumilli oqaatigineqarmata takkuttut oqaasinngortissinnaavaat.
Rasmusip ataatami toqunerata kingorna ukiup affaa qaangiuttoq misigissutsimigut eqqugaanera peqqaannagu takkummat soorlu ikinngutaasa tamanna puigoriartulaalereersimagaat. Taakkununnga piffissaq ingerlaqqereersimavoq, aammalu piffissami sivitsortumi Rasmusi oqaaseqanngimmat qanoq inneranik aperissaarsimavaat.
Aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfianni peqataasut allat arlallit assinganik misigisimapput, taamaattumillu oqaloqatigiittarfimmi isumaqatigiissusiortalerput aliasuutitik pillugit ikinngutimik oqaloqatiginissaannut namminneq siulliullutik iliuuseqarniarlutik.
”Tamanna artornartorujussuuvoq, aamma oqaloqatigiittarfimmi taama isumaqatigiissusiorsimanngitsuugutta taamaaliorsimanngisaannarsimassagaluarpunga. Allanik taama qanitsigisumik isertitsinissaq, aamma tusartitsinissaq misigititsinissarlu artornarpoq. Qanoq misigisimanarnera oqaasertalissallugu suli ajornakusoorlunilu artornarpoq,” Rasmusi oqaluttuarpoq.
Naak misigissutsinut artornartunut ikinngutit ilanngutitinnissaat suli artornaraluartoq, ammarneq pitsaasutut Rasmusip misigisimavaa.
”Ukiup affaa qaangiuteereersoq takkullunga oqaruma, ukiup affaa qaangiuttoq pisimasoq oqaluuserinikuunngisaannarsimasarput suli itisuumik uannut attuimmat massakkut oqaluusererusussinnaallugu qanoq qisuariassanersut annilaangassutigisimavara. Kisianni uanga nammineerlunga tamanna qaqikkakku ikinngutikka pitsaasumik qisuariarput.”
Rasmus Københavnimi Børn, Unge & Sorg-imi ullumikkut kajumissutsiminik suliaqartarpoq, inuusuttut annaasaqarsimasut allat ikiornerannut nammineq misilittakkani atorlugit.
Allanut annaasaqarsimasunut oqaaseqassaguma, taava tassaassagunarpoq ikiuukkusullutik saniminniittut atussagaat. Apeqqutaatinnagu toqusoqarnerata kinguninngua – imaluunniit ukiut pingasut qaangiunneranni tamanna pissanersoq. Oqaasertaliigit, oqaluuserisigit. Uannut pingaaruteqartorujussuuvoq, inuit ilisimassagaat decembarip qaammataani artorsarfeqartarama. Taava immikkut qajassuussinerusarput, aammalumi mikisunnguanut allaat allaassuterujussuuanngortarlutik.
Inuulluaqqusinertaa’ amigaatigilissavara
Ataatarisap tassaanngaannartumik annaaneranut atatillugu suna initunerpaajunersoq pillugu apeqqummut Rasmusi ima akivoq:
”Inuulluaqqusinertaa amigaatigilissavara. Toqunissaa sioqqullugu kingullermik oqarasuaatikkut oqaloqatigiikkatta eqqaamavara. Isikkamik arsaannermik aaqqissuussinermut, Sjællandimi ingerlatassaanut, tunngatillugu suliassartai oqaloqatigiissutigivagut, uangalu ininni matukkut suernera naammagittaalliutigivara…. ‘Inuulluaqqusineq’ taanna amigaatigigiga uannut erseqqissorujussuuvoq. Inuulluaqqusineq. Tassanngaannartumik toqunera nuannaarutigivara, tamannami nammineq kissaatigisimassagaluarmagu – sivisuumik perulullunilu napparsimanermut taarsiullugu. Anersaartuutip qamiinnarneqarnissaa kissaatigisimassagaluarpaa. Kisianni inuulluaqqusinertaa amigaatigilissallugu uagutsinnut tamanut sakkortuvoq,” Rasmusi naggasiivoq.
Mariap oqaluttuaa – ataataga imminut toquppoq
Naggataatigut kiserliorsimassaqaaq
Mariap ataatani 2009-mi imminut toqunneratigut annaavaa. Piffissami tassani 22-nik ukioqarpoq, aamma suliniarluni angalaniarlunilu ilinniarnini unitsikkallarsimallugu. Piffissaq tamakkerlugu suliffittaamini ataasinngornermi aallarteqqammerluni ataatani marlunngornermi annaavaa.
Ataataminut atassuteqarnini allanngorartorujussuusimasoq nassuiaavoq. Eqqaamavaa niviarsiaraagallarami pinnguaqatigissallugu qanoq nuannaritigisimanerlugu. Takorluuillaqqissuullunilu pinnguallaqqissorujussuunikuuvoq. Ukioqqortunerulaalereerluni aatsaat paasivaa ajortoqartoq. Imerajuttuusimavoq.
Qamanngavik kissaatigisimavaa ataatani imerunnaassasoq
Mariap qamanngavik kissaatigisimavaa ataatani imerunnaassasoq, aamma qatanngutinilu ikioqatigiillutik ataatamik imerajuttuunermut katsorsartinnissaa 2009-p asaanerani angusimallugu. Piffissami tassani nunap ilaani assigiinngitsuni najugaqarnertik pissutigalugu attaveqaqatigiittarnerat pingaarnertut oqarasuaatikkut pisarpoq, kisianni katsorsartinnera ajunngitsumik ingerlasoq, aamma ataatartik peqqissiartortoq Mariap nukaatalu paasisinnaasorisimavaat.
Ajoraluartumik utersaaqqissimavoq, aammalu kisimiilluni aqqusinermi angallannikkut ajutoorpoq, nammineq ajoqusernani, kisianni aaversitinneqarluni. Politiitut ilisimavaa imerajuttuunini paasineqarpat soraarsitaassalluni. Tamanna kissaatiginngilaa, taamaattumillu imminut toqunnissani 2009-mi novembarimi toqqarlugu.
Uannut paasiuminaalluinnarsimavoq
Maria ulluni marlunni suliffittaamini sulereerluni angerlarami taamanikkut inooqatigisaminit aamma anaanaminit, ilungersorpaluttorujussuarmik isikkoqartunit naapinneqarpoq.
Eqqaamavara susoqarsimanersoq paaserusulluinnarlugu. Takusinnaavara ilungersunartuusoq, isumaqaraluarpungalu aanaga (anaanama anaanaa) toqusimasoq. Eqqarsarianngilluinnarpunga ataatagaasinnaasoq. Paasigakku aliatsarujussuarpunga. Uannut uppernanngilluinnarpoq
Mariap nukkaminut, suli ilisimasaqanngitsumut, nammineq oqaluttuarivaa. Nalunaarfiginera Mariamut sakkortullunilu ajornakusoorsimavoq. Ullut tulliuttut ulapaarfiupput. Mariap angajoqqaavi avissimapput, taamaattumillu Maria nukkanilu qaninnerpaatut qanigisaapput, ataatamillu toqunerata kingorna suliassartai isumagisariaqarlugit.
”Uannut paasiuminaatsorujussuuvoq. Sinippianngilanga, aamma eqqarsaatikka qaratsinni ingerlaaginnavipput. Soorlulusooq silarsuup pisarnerminit sukkanerulluni ingerlaqqinnerani uanga uniffaarillunga qanoq iliorsinnaajunnaaqqallunga. Malinnaasinnaanngivippunga. Ilutigitillugu ataataga sinnerlugu aliasuttorujussuuvunga. Piffissami kingullermi taannaalluni kiserliornarsimassaqaaq”, Maria oqarpoq.
Aqaguani ataatani alakkarpaa. Aalajangerneq ullumikkut nuannaarutigisaa. Suna tamarmi piviusuunngitsutut misigisimanarpoq, immaqa aamma takusimanngitsuuguniuk susoqarsimanera paasilluarsimanavianngikkaluarpaa. Nukaata takunngilaa, aamma taamaaliorusunngimmat Mariap paasisinnaalluarpaa.
Amerlasuut susoqanngitsut pissusilersorput
Pisimasoq Mariap atassuteqarfigisartagaasa qanoq pissuseqarfigissallugu ajornakusoortippat. Paatsiveerusimaarnerujussuup nalaani Mariap ataatami imminut toqunnera ikinngutiminut sms-ikkut nalunaarutigivaa. Kisianni taakku arlaannaataluunniit qanoq qisuariassanerlutik ilisimanngilaat, taamaattumillu amerlasuut susoqarsimanngitsutut pissusilersorlutik. Mariap ataatsimoornerni tulluanngitsutut qanoq misigisimasarnini erseqqilluinnartumik eqqaamavaa.
Allaanerusorujussuartut tassanngaannaq misigisimalerpunga, aamma ulluinnarni universitetimi inuuninni aperinissaminnut sapiissusilinnik maqaasisaqalerlunga. Oqaluuserineqarnissaa annilaangagineqartorujussuuvoq, aamma misigisimasimavunga soorlusooq nagguaatsoq sumut tamaanga nassataralugu, arlaannaataalunniit oqaaseqarfiginagulu oqaluuserinngisaa. Qujanartumik ilaquttannit, aamma ikinngutinnit qanigisannit ataatsimit tapersersorneqarpunga.
Annernartut qaqileriffiginerat sakkortooq
Piffissap ilaani anaanaata aviisimi allaaserisaq, Børn, Unge & Sorg-imut tunngasoq, atuarpaa, Marialu ikinngutini ilagalugu unnukkut naapeqatigiissitsinernut orniguttalerpoq. Maria misigisimavoq sumiluunniit iluamik ikiorniarneqarsimanani, Børn, Unge & Sorg-ilu tassaalerpoq aliasuutimi inuunermini atugassatut isigilernissaanut ikiuuttoq. Maria ilinniartooqatiminut, aamma avatangiisimi sinnerinut atassuteqarnermi ajornakusoortup ingalassimaalaarnissaanut tassani periarfissinneqarpoq.
Unnukkut naapeqatigiissitsisarnerit aallaqqaammut atorpai, kingornalu inuusuttut allat arfineq-pingasut, imigassamik aalakoornartortalimmik atornerluinerup kinguneranik angajoqqaaminnik aamma annaasaqarsimasut, ilagalugit oqaloqatigiittarfimmut ammasumut peqataasarluni aallartippoq.
”Aallartinnissaq annilaanganalaarsimavoq. Pissangasimavunga. Kisianni ini, aamma silaannaq tamarmi toqqissisimanarpoq, aamma misigisimasimavunga, sulilumi misigisimallunga init immikkut misigisimanartut. Peqataasarnera sakkortusimavoq…qalluineq sakkortuvoq, annernarpoq. Kisianni allanit allaanerusutut misigisimannginnissannut, aamma ernumassutima oqaloqatigiissutigisinnaanissaanut ikiorpaanga,” Maria oqarpoq.
Mariap Børn, Unge & Sorg-imiinnermini nuannaarutiginerpaasimasaasa ilaat tassaavoq, inuusuttut taakku arfineq-pingasut peqataasut oqaluttuamikkut imminnut ilisarsiffigisinnaasimanerat.
”Inuusuttut allat assinganik misigisaqarsimasut naapinnerat, aamma kisimiinnanga paasillugu iluaqutaavoq – ilaquttakka kisimik eqqorneqanngitsut,” Maria oqarpoq.
Narrujuummianerulerpunga
Maria ullumikkut ajunngitsumik inuuneqarnissani angusimavaa. Ullut ilaat suli sakkortusarput, kisianni eqqarsaatimi aamma misigissutsimi oqaluuseralugillu suliarinissaannut ajornannginnerulersitsisumik atorsinnaasaminik pissarsisimavoq. Nammineq Børn, Unge & Sorg-imiittarnini naammassereeramiuk suliniaqatigiiffimmi tassani kajumissutsiminik suleqataalerpoq, ukiullu pingasungajaat maanna taama suliaqarluni.
Ajunngilanga. Ilinniagara naammassinikuuara. Børn, Unge og Sorg-imit ikiorneqanngitsuuguma tamanna angusimanavianngikkaluarlugu isumaqarpunga. Soorunami soorpiarnanga ullut sakkortuunik ilaqartarput. Ullut taamaattut ilaannikkut, aamma tassanngaannartumik takkuttarput. Ataatsimut isigalugu”narrujuummianerulernikuugunarpunga”, taama oqarsinnaagaanni. Soorlu imminut toqunneq pillugu ataatsimut isiginnittumik inuit oqaaseqaraangata sapingajattarpara.
Ajornartorsiut nammineerluni ammaaffigissallugu ajornakusoortoq
Inuusuttunik aliasuuteqartunik ilisarisimasalinnut Mariap siunnersuutissaa pitsaanerpaaq tassaavoq taakku oqaloqatigisarnissaat:
“Qanoq innersut apersortuarsigit. Kipiffeqanngiusattumiunngitsoq – kisianni inuup qanoq innera soqutigalugu takutillugu. Ajornartorsiut nammineerluni ammaaffigissallugu qimagaasumut ajornakusoorsinnaavoq. Naak ajornakusoortutut, aamma periusissaaleqisutut misigisimanaraluartoq taava ilisimassavat ikiuukkavit! Eqqortoqarlunilu eqqunngitsoqanngingajappoq, aamma aperinerit pissutigalugu qiagatta aliasunnerulinngilagut. Aperinngikkallaravit aliasoreerpugut, kisianni anninnissaanut periarfissippatsigut,” Maria naggasiivoq.
Mettep oqaluttuaa – anaanaga ipilluni ajunaarpoq
Anaanaga ikinngutiginerpaasimavara
Mette ukiut sisamangajaat qaangiupput 21-nik ukioqarluni anaanani ipilluni ajunaartoq annaavaa.
Anaanani inuttut toqqissisimanermik tunisisartutut, najuisutut aamma kissalaartutut nassuiarpaa, sunut suliaminut tamanut 100%-imik pimoorussilluni imminut tunniuttartoq.
Mette anaananilu imminnut qanittorujussuusimapput, suna tamaat oqaloqatigiissutigisinnaallugu, aamma suut tamangajaasa peqatigiillutik ingerlattarlugit. Mette ilaqqutami sinnerinit ‘anaanaaqqatut’ taagorneqartarpoq, anaanaminut assingusorujussuunini pissutigalugu.
Anaanaa meeqqanik ulluunerani paarsisartutut sulisimavoq, aamma Mette ullumikkut perorsaasutut ilinniarsimasuusoq oqaluttuarpoq, anaanani angerlarsimaffimminni meeqqerisoq amerlasuutigut ikiortarsimallugu, aammalu immaqa tamanna nammineq soqutigisaminut tunngaviliisuusimasoq.
Naak oqaatsit taakku angerlarsimaffimmi meeraaffigisamini oqaatigineqakulanngikkaluartut anaanami asanninnera Mettep qularutiginikuunngisaannarsimavaa. “Tamatigut naatsorsuutigineqarsinnaajuaannartuunikuuvoq – tamanna qularutissaanikuunngisaannarpoq. Ikinngutiginerpaasimavara, aammalu nunarsuarmi anaanani uannut pitsaanerpaajunikuuvoq,” Mette oqaluttuarpoq.
Anaana apuutinngitsoorpoq
Mettep anaanaa 2013-imi aggustip ulluisa 18-ianni Vejlefjord Svømimut peqataavoq. Kangerluup illuatungaaniit illuatungaanut naluttussaavoq. Ingerlaarfissaq 1,4 km.-t missaannik isorartussusilik.
Ullup qeqqata siorna taanna Mette nammineq Århusimi sulivoq, kisianni arlaannik ajortoqartoq ulloq naallugu misigisimalluni. Apuukkuni sianissasoq anaananilu isumaqatigiissimapput. Kisianni sianinngisaannarpoq.
Mette ullup ingerlanerani kingusinnerusukkut suliffimminit soraarami anaanaminut nammineq sianerpoq, kisiannili akisoqanngilaq. Ataataminut sianerpoq, taassumalu erngerluni oqarasuaat Mettep angajuanut tunniuppaa. Anaanartik apuussimanngitsoq angajuata oqaluttuuppaa. Nassaarineqarsinnaanngilaq, ujaasinerlu allartinneqarsimavoq.
Piffissami tassani Mette kollegiani najugaqarpoq, ikinngutinilu allermi najugalik arpaannaq ornippaa, imminullu aqussinnaajunnaarluni.
Eqqaamaannarpara qiaannaleqqallunga, oqarlungalu nassaarisinnaanngikkaat, timigalu aqussinnaanngilluinnarparaluunniit. Sumut tamaanga arpaqattaarlungalu pisseqattaarpunga.
Mettep ilaqutaasa amerlanerpaartaat Vejlemiipput, Mettelu Århusimi kisimiippoq. Aniata aggerluni aavaa, Vejlemullu biilerput, ataatartik, angajuni nukkanilu peqatigalugit politiimit naapinneqarput, tupermullu iseqqullugit qinnuigineqarlutik.
Tamanna sioqqutilaarlugu anaanaa naluffigisaminnit 4 kilometerisut ungasitsigisumiittoq annaassiniartartut qulimiguuliata nassaarisimavaa. Ajoraluartumik kingusinaarluni nassaarineqarpoq, qulimiguulimmilu toqusutut nalilerneqarluni.
“Anaana toqusimasoq politii oqaluttuarmat nilliarsuaarpunga. Tupermiit immap killinganukarlunga arpallunga anivunga, anaangalu suaartarlugu nilliallunga. Taava eqqaamasaqarpiarunnaarpunga. Tuparujussuaqqavunga, sunaluunniit paatsivinitsissinnaanagu”, Mette oqaluttuarpoq.
Unnuami sininneq ajulertarnerit
Ullut tulliuttut Mettemut ersernerluttorujussuupput. Angajoqqaavisa illuanni ilaqutariit tamarmik katersuussimapput, kisianni sinippiarneq ajorpoq, aamma sunaluunniit eqqissivissaqarfiginagu.
Toqussutaasoq qulakkeerniarlugu toqusup timaa misissorneqassanersoq ilaqutariit aamma isummerfigisussanngorpaat. Aalajangernissaq ajornakusoortorujussuaq, anaamik napparsimmaviit nuannarinngilluinnarai nalunginnamikku. Taamaakkaluartoq paasisaqarnissartik pisariaqartillugu misigisimapput, aamma ajutoornermut pissutaasup nassuiaaserneqarnissaanik tamarmik neriuuteqalaarput.
Kisianni misissuineq arlaannik takutitaqanngilaq, taamaattumik toqussutaasoq “ipinertut” nalilerneqarpoq. Tusarliussaq tusarlugu sakkortuvoq, tamannalu aamma kingorna Mettemut initoorujussuusimavoq.
Eqqarsaat uannut initunerpaajunikuusoq, aamma suli inituujusoq tassaavoq, immami akiuussimanersoq aammalu ikiortissarsiorluni nilliasimanersoq, aammalu kimilluunniit tusaaneqarnanilu takuneqarnani. Tamanna uannut artornarnerpaavoq, aamma susoqartupalaasimanersoq paasinngissaannassagipput. Tamannalu unnuami oqimangernernik aamma sininneq ajulertarnerpassuannik kinguneqarpoq.
Ikinngutit ikilisarneqarput
Ajutoorneq kingorna sumiiffimmi tusagassiuutini sammineqartorujussuuvoq. Unammiuaarnermi isumannaassuseq ajunnginnersoq pissusissamisoorluinnartumik apeqquserneqarpoq. Mettep aallaqqaammut nittartakkatigut aviisit sapinngisamik atuarnaveersaartarpai, ajutoorneq allaaserineqaqattaaginnavillunilu Mettep anaanaata akiutini innangalluni immaminngaanniit annaassiniartartut qulimiguuliannut kivinneqalersup assinga saqqaani assitaliunneqartarmat.
Ajutoorneq pillugu Mettep ikinngutini aamma ilagisartakkani qanoq oqaluttuutissanerlugit nalornissutigisimasorujussuuaa. Amerlanerilli namminneq tamanna paasivaat, illoqarfeeqqami najugaqarnerat pissutigalugu.
Aallaqqaammut Mette qanoq innersoq amerlasuut apeqqutigisarpaat, kisianni sukkasuumik soorlu taakkununnga ulluinnaat ingerlaqqilersut, aammalu puigorlugu Mettep ulluinnaa qaqugumulluunniit allannguuteqartoq.
Tamatuma kingorna ikinngutit ikilisarneqartut Mettep oqaluttuarivaa. Qanoq innera amerlavallaangitsunit kisimi paasineqarsinnaasimavoq – aamma suli qanoq ittarsinnaanera. Taamaattumik Mette aliasunnermini kiserliortutut akulikitsumik misigisimasarpoq, aamma suli kiserliortutut misigisimalersarpoq, naak soorlu ilinniartooqatigisani ilagigaluarlugit, aamma nuannisaraluarlutik.
Ilaquttanit aamma Børn, Unge & Sorg-imit ikiorneqarneq angisooq
Mettep anaanami toqoreernerata kingorna qujanartumik anaanami ilaqutaanit angisuumik tapersersorneqarluni misigisimavaa. Aanaava (anaanaata anaanaa) aamma ajai nerisassiortarput, sianertarlutik aammalu angerlarsimaffitsik oqarasuaatitillu ulloq unnuarlu ammatillugit.
“Kissaatigisimasinnaasattut naatsorsuutigineqarsinnaajuaannarnikuupput”, Mette oqarpoq.
Toqoreernerita kingunitsianngua Mettep suleqataasa ilaata Århusimi Børn, Unge & Sorg-imi tarnip pissusiinik ilisimasalimmut attaveqartippaa. Mette oqaloqatiginnikkiartorpoq, kingornalu inuusuttut allat arfineq-pingasut peqatigalugit aliasuuteqartunut oqaloqatigiittartuni allartilluni. Tarnip pissusiinik ilisimasalimmik kisimiilluni aamma oqaloqatiginnittarpoq.
Naak Børn, Unge & Sorg-imi naapeqatigiinnissanut ornigunnissani Mettep aallaqqaammut ajornakusoortikkaluarlugu, aamma nammineerluni qaangiiniarnissani angusinnaalluarlugu isumaqarsimagaluarluni kingumut qiviarluni takusinnaalluarpaa tamanna namminerminut pitsaasuusimasoq.
Aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfianni peqataasarninni uannut pitsaanerpaaq tassaavoq, allanik uattut inissisimasunik naapitsinera, tamannami ima kinguneqarpoq silarsuarmi kisimiivissutut misigisimajunnaarama. Suut tamaasa anninnissaannut periarfissaqarluni iluarpoq.
Anaanama najortuarpaanga
Ullumikkut ukiut sisamangajaat qaangiutereersimapput, aamma suli piffissat ilaat assoroornartaraluartut siornatigumut sanilliullugu taakku pisarnerat akuttoriartorpoq, Mette oqaluttuarpoq. Mette pitsaaneruleqqavoq.
“Anaanama najortuarpaanga. Arlaatigut sumiikkaluarumaluunniit najorpaanga. Anaana maqaasiunnaanngisaannassavara, aamma aliasunneq uannut ilaajuaannassaaq,” Mette oqaluttuarpoq, anaanami toqoreernerata kingorna inuit nutaat inuunerminut ilaalersimasut aamma qujamasuutigalugit:
“Inunnik tunniutiinnarnavianngitsutut nalunngisannik, aamma uannut ikiuisimasunik naapitsinikuuvunga. Inuit anaanaga suli uumgallarmat uannik ilisarisimanninngitsut. ”Mettetoqaq” ilisarisimanngilaat, aamma taamaattumik isumaqarpunga qanoq iliuuseqarsinnaaneq taakkununnga oqinnerusimassasoq, massakkutut taamaallaat ilisarisimagaminnga. Imaanngitsoq aliasunnera kinaassuserigiga, kisianni taanna ilaatinnagu ilisarisimanikuunngilaannga,” Mette oqaluttuarpoq.
Inunnut atassuteqalernissaq ajornakusoortoq
Mettep anaanaminik taama tassanngaannartigisumik annaasaqarnerata kingunerisa ilaat tassaavoq, eqqarsartorujussuusarami, aamma ajornanngitsunnguamik imminut eqqissiviilliortilersinnaallunilu annilaangatilersinnaasarluni.
“Inuit asasama ilaat assersuutigalugu timmisartussagaangata mereersimasut, aamma isumannaatsumut pereersimasut qulakkeertinnagu eqqissineq ajorpunga. Ataatsimut isigalugu inuit asasama arlaatigut ajutoornissaat annilaangagisorujussuanngornikuuara,” Mette oqarpoq.
Mettep aamma oqaluttuarivaa, inunnut nutaanut atassuteqalernissani ajornakusoortilersimallugu. Naluaa tamatumunnga suna pissutaanersoq, immaqa aamma anaanaa suli uumasuugaluarpat taamaassimassagaluarpoq. Kisianni nammineq isumaqarpoq, anaanami annaanerata kingorna annaasaqaqqinnissaminik annilaangasorujussuanngorsimanerminut atassuteqartoq.
Mattusuutut pissusilersoqinak
Inuusuttunut tassanngaannartumik toqusoqarneratigut annaasaqarsimasunut ingerlateqqikkusutaqarnersoq aperineqarami Mette ima oqarpoq:
Aperinissannut imminut piffissalerit. Qanoq iliorlutit ingerlariaqqinnissat pitsaanerussanersoq maluginiaruk. Kingumut eqqarsaatigigaangakku isumaqarluinnarpunga uanga aallartiaarpallaarsimallunga – sulillunga aallarteqqinnissara sioqqullugu suulluunniit suliarinissaat angumerinngitsoorpakka. Taamaattumik ullut tamaasa arfineq-pingasuniit sisamat tungaanut suleruluttarpunga, toqqorlugulu. Mattusuusaarlunga. Naak ajoraluaqalunga ajunngitsutut sunnertiaatsorujussuartullu isikkoqarnissara pikkoriffigisimasorujussuuara. Taava angerlaraangama suna tamarmi isasoortarpoq.
Tassanngaannartumik toqusoqarneratigut annaasaqarsimasunik ilisarisimasalinnut siunnersuutaa tassaavoq: Tusarnaarit, aperigit najuullutillu. Qanoq oqarnerit apeqqutaavallaanngilaq, kisianni najuunnissannut sapiissuseqarnerit, aamma ajunngitsumik ingerlanerup nalaani, aammali soorunami nuanninngitsumik ingerlanerup nalaani. Annernarunnaarnissaa naatsorsuutigissanngilat – aamma ukiut tallimat qaangiukkaluarpataluunniit.
Karenip oqaluttuaa – angajoqqaakka illugiillugit annaavakka
Paasisinnaasinnaanngilara
Karenip angajoqqaani illugiissillut ukiut arlaqanngitsut akunnilimmik annaavai. Anaanaa sivisuumik napparsimareerluni toquvoq, ataataalu ukiut pingasut qaangiunnerini tassanngaannartumik toqulluni.
Kareni angajoqqaaminut qanittumik atassuteqartuaannarnikuuvoq, aammalu anaanani annaareerlugu ataataminut atassuteqarnera suli qaninnerulerluni. Pissutsit oqaluuserinissaannik pisariaqartitsinertik tunngavigalugu oqaloqatigiittarput – nuannersut nuanniitsullu ilanngullugit, assigiinnik soqutigisaqarput, aammalu ataatsimut isigalugu imminnut tatigeqatigiillutik aamma qanittumik atassuteqarsimallutik.
Karenip ataataa toqugami sulinerminut atatillugu ukiup affaani nunami allami sulisimavoq, Karenilu nammineq ilinniarnerminut atatillugu Polenimi piffissami tassani suliffimmik misiliilluni sulilluni.
Karenip ataatami toqunissaa sioqqullugu piffissaq paatsiveerusimaarnarsimasutut nassuiarpaa, ilutigitilluguli nuannaarlunilu oqilisimaartutut misigisimasimalluni. Anaanaata toqusimanera ungasillilaarsimavoq, eqqissimasutut aamma angerlarsimaffimmini ernumassutini qimaqqasutut misigisimallugit.
Karenip ataataa Indiami pisulluni angalaarnissaminut atatillugu Karenip qatanngutaa angut Polenimukarnissaanut timmisartumut billettimik tunisimavaa, Kareni tikeraarsinnaaniassammagu. Qatanngutaata tikeraarnera qaangiummat, Karenillu mittarfiliaqatigalugu ingerlaartut danskit politiivinit sianerfigineqarput, taakkulu oqaluttuarivaat ataataat Indiami qatsisumiinnini napparsimalissutigalugu toqusimasoq. Annertunerusumik oqaaseqaqqissinnaanngillat.
Ajoraluartumik Kareni qatanngutinilu timmisartumut ilaaqatigiissinnaanngillat, taamaattumillu immikkut timmisartortariaqarlutik. Ataatartik susimanersoq suli tassa paasinagu.
Tuparujussuaqqavunga
Ullut tulliuttut Karenip eqqaamarpianngilai. Tuparujussuarsimavoq, aammalu piffissaq sivisooq qaangiummat aatsaat qisuariarluni, aammalu susoqarsimanersoq paasiartulerlugu. Arlaannaalluunniit paasisaqarpianngilaq. Taama tassanngaannartigisumik pinera pissutigalugu, aammali susoqarsimanera pillugu paasisaqarnissaq suli ajornakusoormat, nunat taakku marluk oqartussaasuisa akornanni suna tamarmi ingerlanneqarmat.
Anaanama toquneranit allaanerujussuartut misigivara, tassani susoqarsimanera paasinarnerusutut inissisimanikuulluni. Susoqarneranik paasinninnissannut piffissaq sivisoorujussuaq ingerlavoq – qanoq isumaqarnera, aamma tamanna uannut qanoq kinguneqassanersoq – naatsorsuutaanngingaarmat, aamma inuulluaqqusinissara periarfissaqarfigisimannginnakku.
Ataataata Indiami toqunera pissutigalugu ilisisinnaanngornissaannut piffissangaatsiaq ingerlaqqaarpoq. Piffissaq taanna Karenip qatanngutaatalu sillimmassiinernut, aamma suliassat allat suliarinerinut atorpaat – aamma ikinngutit ilaquttallu nalunaarfigiortorlugit.
”Ullut ingerlatittariakkavut eqqumiitsorujussuupput,” Kareni oqaluttuarpoq.
Ukiup affaani nunami allameereerluni ilaqutariit illuannut uternini eqqumiitsutut misigisimavaa. Illu maanna tuniniarneqartussanngorpoq, taamaattumillu naatsivimmi issiasarluni piffissaq atorpaa, misigisimaninilu naapertorlugu ataataminit pissarsiassani kingulliit tigoorartutut illugit.
Pisimasoq kikkunnit tamanit paasiuminaatsinneqarpoq. Aammalu kikkut tamarmik naapertualluanngitsutut isumaqarnerat Karenimut sakkortulluni.
”Allaanngilaq ilaquttat ikinngutillu pisimasup ilumoortuunera isertissinnaanaguluunniit paasisinnaanngikkaat – immaqami aamma paasinissaa artorpaat. Ataatap toqunera tusarlugu amerlanerit tuparujussuarlutik qisuariarput,” Kareni oqarpoq.
Qatanngutiga, aamma paasinninnissara kisiisa pisariaqartissimavakka
Piffissami tassani Kareni qatanngutinilu imminnut tapersersoqatigiittorujussuupput, ullumikkullu – Karenip nammineq oqarneratut – imminnut pinngitsoorsinnaanngitsutut qanillisimapput. Naak ikiuerusuttut amerlasimagaluartut Kareni allanit ikiorneqarnissaminik pisariaqartitsisutut misigisimarpiarsimanngilaq. Qatanngutini ilagissallugu, aamma ilaqutariit illuanniissalluni pisariaqartissimavaa, sunalu tamaat pulatillugu. Susoqarsimanera nammineerluni paasissallugu pisariaqartissimavaa.
Eqqarsaatit misigissutsillu pigisakka pillugit allanit ikiorneqarsinnaasutut misigisimanngilanga, pissutigalugu taakku uanga nammineq niaqqunnut pulatittariaqarakkit.
Qujamasuutigisorujussuuaali ilaquttat ikinngutillu suliassartaanut tunngasutigut ikiuummata. Assersuutigalugu pisimasup pinerata kingunitsianngua ikinngutaasa ilaat nerisassanik pajupput, tamannalu ikiuutaasorujussuusoq Karenip eqqaamavaa.
Maqaasinerup inissaqartinnissaa
Karenip ataatami annaanerata kingorna ukiup affaa qaangiuttoq alisuuteqartut Børn, Unge & Sorg-imi naapeqatigiittarfianni aallartippoq. Peqataasarsimanini iluaallannartutut misigisimasimallugu nassuiarpaa.
”Ingerlaannarlunga iluarusullunga misigisimalerpunga, aamma peqataasut tamarmik misigissutsitik pillugit ammasumik aamma unneqqarissumik oqaluttuartarfiannut ilanngunngunnera nuannaarutigisorujussuullugu. Tassani misigisimavunga immitsinnut naligaluta oqaloqatigiittarluta – immitsinnut paasisinnaavugut, aamma immitsinnut misiginneqatigaluta, kisianni immitsinnut nalliginata – tamatuma nukissannik tunivaanga,”Kareni oqarpoq.
Peqataasut allat tusarnaartarnerat Karenip angajoqqaaminit eqqaamasami, aamma pissusiisa nuannersut ilaannik pigisaminik eqeersimaarfiginnilerneranik kinguneqarpoq.
Inuusuttut allat angajoqqaatik pillugit taama asannippalutsigisumik oqaluuserinninnerat uanni eqqarsalersitsipput. Uanga taama nukittutigisunik aamma asannitsigisunik angajoqqaaqarsimagama qanoq iluatsitsitigisimanerlunga eqqarsalersippaannga. Angajoqqaannit eqqaamasat aamma pissusii suut piginerlugit erseqqissisippaat. Pissusii pillugit eqqaamasat, uanga nuannaralugillu tulluusimaarutigisakka – aamma pigiuaannakkakka,
Aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfianni peqataanermini peqqissaatigalugit allagarisarsimasami ilai suli takusarpai, tamannalu aamma ataatami nuannersumik eqqaasarnissaanut, aamma ulluinnarmi ulapaarfiusumi maqaasinerup inissaqartinnissaanut inissaqartitseqataapput.
Aamma aliasunnermi inissaqartinnissaanut atortussaminik allanik Børn, Unge og Sorg-imi pissarsisimavoq. Eqqaaniaasarneq Karenimut nammineq qinigaralugu toqqaaneruvoq, aamma ileqqulersuutit annikitsut arlallit Karenip ataatami qaninneranik misigisimalersittarpaat.
Kareni misigisimavoq, angajoqqaaminik annaasaqarnermi kingorna eqqarsaatiginninnerullunilu isumaliutiginninninnerulersimalluni. Ukioqatigisaminut sanilliulluni inuuneq toqulu pillugit allatut isiginnilersimavoq. Misigissutsimigut nikerarnerujussuaq suli misigisimasinnaasarpaa, aamma mikisunnguatut isikkullit aliasuutigerujussuarlugillu nuannaarutigerujussuarsinnaasarlugit.
Annaasaqarsimasunik allanik oqaloqateqarit!
Ataatami toqoreersimatsiarnerata kingorna issiavippassuit qaleriaarsimasut, qanoq iliallakkunik uppikaariaannaasut, qaavaniittutut misigisimanertut piffissaq eqqaamavaa. Nunap tummisami sisoornissaanik misigisimasarnini suli pigivaa, tamannali piffissap ingerlanerani pitsanngoriartorpoq.
”Ajunngilanga. Suli qummut ammullu ingerlavunga, kisianni isumaqarpunga tummisara aalaajaanneruleriartortoq, aamma toqqissineq uanni misigisimallugu. Inuit inuuninnut ilaasut ajunngitsumik inooqatigivakka. Ilaquttat ikinngutillu,” Kareni oqarpoq, erseqqissarlugulu ikinngutit inuunermi angisuumik aamma pingaarutilimmik immersuisinnaasut.
Tassanngaannartumik annaasaqartunut allanut Kareni misilittakkanik aamma siunnersuutissatsialannik arlalinnik ingerlateqqitaqarusuppoq:
”Ataatama annaanerata kingorna kiserliortorujussuartut misigisimavunga. Kiserliorneq eqqumiitsutut ittoq, pissutigalugu taama misigisimajuaannavikkama, aamma naak inunnik allanik eqqanni inoqaraluartoq. Pisumi taamaattumi ilisimassallugu pitsaasuussaaq, allanik ukioqatigisanik taama eqqarsaateqartunik peqartoq – aamma naak illit ilagisartakkavit akornanni takusinnaanngikkaluarlugit. Oqaloqateqarnissara piffissami sivisuumi kajumigisimanngilara, pissutigalugu misigisimagama pisoq inissisimaffigisara immikkut illuinnartuusoq. Pisoq inunnit allanit paasineqarsinnaanavianngitsoq. Kisianni Børn, Unge og Sorg-imi paasivara, naak inuusuttut qimagaasimasut tamarmik taamatorluinnaq misigisimasimanngikkaluartut misigissuserpassuit eqqarsaaterpassuillu assigiittartut”, Kareni siunnersuummik naggasiuteqarluni oqarpoq:
“Uannut misigalugu pingaaruteqartorujussuaq tassaasimavoq, inuusuttut ilaat soorlu sapaatip akunnerata naanerani pulaarlutik nerisassioriartortartunik, aamma ilaqutariittut peqatigiissutigisartakkanik allanik peqatigisartakkaminnik anaanaqarnatillu ataataqanngitsut. Ataatama toqunerata kingorna piffissami sivisuumi inuit aqqusinermi maluginiartarpakka, isumaqartarlungalu sumi tamaani ilaqutariinnik isigisaqartarlunga. Nunarsuarmi pingaaruteqanngitsutut soqutaanngitsutullu misigimasorujussuusarpunga. Inuusuttunik annaasaqarsimasunik allanik oqaloqateqarnikkut paasivara angajoqqaakka najortigiunnaareeraluarlugit inuunera naleqannginnerunngitsoq. Taamaattumik siunnersuutissara pitsaanerpaaq tassaavoq, allanik annaasaqarnermik misilittagalinnik oqaloqateqarnissaq.”
Stinep oqaluttuaa – anaanaga qimuttuitsunit aporneqarpoq
Anaanaga inuusimavoq pitsaalluinnartoq
Stinep anaanani qimuttuitsunik ajutoortoqarnerani annaagamiuk 22-nik ukioqarpoq. Piffissami tassani anaanaa Afghanistanimut aallartitatut sulereernermi kingorna uteqqammerpoq, aamma Stinep qatanngutaa ilinniarnertuunngoqqammerluni. Kingumut eqqarsaatigigaangamiuk piffissaq nuannersorujussuartut takorloortarpaa. Stine nammineq nuuttussaavoq, aammalu aasaanerani sivisuumik nuannersumillu feeriarnissaminik pilersaarusiorsimalluni.
Stinep anaanaminut atassuteqarnini pitsaasorujussuartut nassuiarpaa:
”Anaanaga uanga inuuninnut angisuumik toqqissisimatitsiuaannartuunikuuvoq. Sunaluunniit ajunngitsumik ingerlassaqqaartoq upperilersittuaannarnikuaa. Asanninnerup ataqqinninnerullu piumasaqaatitaqanngitsup uannut takutittuaannarneratigut upperilersippaa sukkulluunniit sapinngisannik pitsaanerpaamik ilioruma taava pitsaasuusoq. Tamanna immaqa uanga pigiliussama pingaarnerpaat ilagivaat. Naak anaanaga maaniinngikkaluartoq, taava misigisimasarpunga tununnguanniittoq, aammalu sunilluunniit suliaqaraluaraangama tapersersortaraanga.”
Stinep anaanaa peqqissaasuusimavoq. Qaangiinissamut, soorlu naarlunnermik, siunnersuutissatsialaqartuaannartuuvoq, Stine oqaluttuarpoq: “Kisianni meerujuusuunikuunngilaq! Anniaatit qaangernissaannut siunnersuutigisartagaa pitsaanerpaaq tassaanikuuvoq arpannissaq!”
Stinep eqqaamalluagaasa ilaat tassaapput anaanani peqatigalugu pisuttuartarnerpassuit, eqitaarnerit aamma oqaloqatigiinnerit. Aamma sisorarfissiutissatut boor’luliai. ”Anaanaga nunarsuarmi tamarmi pitsaanerpaanik sisorarfissiutissanik boor’luliortarnikuuvoq! Angerlarsimaffitsinni suli najugaqarallarama qatanngutigalugu ikinngutivut ukiut tamaasa sisorarfissiutinik boor’lutoriartortarnikuupput. Ukioq manna uanga nammineq sisorarfissioriartoqqusinikuuvunga, anaanamalu sisorarfissiutissatut boor’luliarisartagarinikuusai taakkununnga iffiussavakka. Tamanna qilanaarisorujussuuara.”
Timiga susinnaajunnaarpoq
Stine ulloq taanna, tuaviorluni angerlassasoq ataatani sianermat, kingumut eqqarsaatigigaangamiuk tamanit eqqaamanerusartagaa tassaavoq tuparujussuarneq. Paasisaqanngilluinnarpoq, aamma qimuttuitsut ajutoornerat, anaanami akuuffigisaa pillugu tusagaqarfigeqqikusunnagu.
Stinep anaanaa piffissami tassani suli uumavoq, Stinellu qularutiginngilaa qaangissaqqaaraa. Stinep anaanaa toqunerarlugu ataatani nalunaaquttap akunnerisa arlariit qaangiuttut sianermat silarsuani unittutut misigalugu nassuiarpaa.
Eqqaamavara niukka nikissinnaajunnaavissutut misigigakkit, maluginiutikkalu sakkortusillutik. Qilammi nuissat, aamma motorvejikkut biilerama allagartat sorliit sanioqqullugit eqqaamavakka. Suna tamarmi tassanngaannaq kigaatsuararsuanngoriataarput, ilutigitillugu uanga 130 km/t-ersorlunga motorvejikkoorlunga. Timima susinnaajunnaartutut misigineratut nassuiarneranit allatut pitsaanerusumik qanoq nassuiassanerlugu naluara, kisianni isikka erseqqilluinnartumik isigisaqarput. Qianngilanga. Saperama
Piffissaq tulliuttoq Stinep ersernerluttorujussuartut eqqaamavaa. Tamarmik tuparujussuaqqapput, pisimasorlu attorteqqassutigisorujussuullugu.
Stinep ilaqutaasa, aamma Stine nammineq atassuteqarfigisartakkaminnit tapersersorneqarnerujussuaq misigivaat. Stinellu qujamasuutigisorujussuusimavaa, atassuteqarfigisartakkatik aperinissaminnut sapiissuseqarsimammata, misigissutsiminnik takutitsinissaminnut sapiissuseqarlutik aamma Stinep aliasunneranik paasinnillutik. Kingumut eqqarsaatigigaangamiuk, atassuteqarfigisartakkami aperinissartik annilaangagisimanngimmassuk pingaarnerpaat ilagisimavaat. Ajornerpaaq tassaasimavoq, inuit oqaaseqanngitsut, Stine oqarpoq:
Oqaatigisassat annertusariaqanngillat, uannullu pisumi taamaattumi kukkusumik oqaaseqartoqarsinnaanngilaq. Inuit qanorpiaq oqarnersut pingaaruteqarpallaanngilaq, kisianni uaniinneruvoq susoqarsimanera ajuusaarutigalugu inuit oqaaseqaraangata takuneqartutut misigisarama.
Imminut malugisimajunnaarpoq
Ullumikkut – ukiut sisamat sinnerlugit qaangiutereerneranni – Stinep takusinnaavaa, taamanikkut imminut malugisimajunnaarsimalluni. Pisup eqqarsaatiginissaa annernarpallaarpoq. Immaqa tuparujussuarneq annertuallaarsimavoq, Stine oqaluttuarpoq:
”Imminut tusarnaarunnaarpunga, aammalu qanoq iliornissannik allat isumaat nalunngisara malillugu, imaluunniit qanoq iliussasunga anaanaga isumaqassanersoq ilimagisara malillugu iliuinnartarlunga. Piffissaq ingerlavoq, aammalu ajunngitsutut misigisimallunga.”
Talerperlermut saamerlermulluunniit ingerlarusunnerluni Stinep nalullugu ukiut arlariit matuma siorna aatsaat nassuerutigivaa.
”Toqqammavimma affaa annaasimavara, aamma anaanama toqoreernerata kingorna uannut erseqqissilluinnarpoq ataatama anaanamalu piginnaasaat assigiinngitsuusut. Suna tamaat ataatsimoorunnikuuaat, soorlu immikkoortutut ataatsitupajaaq. Taamaattumik eqqarsaatiginikuunngilara tamarmik immikkut angajoqqaajoriaatsimissut angajoqqaajunikuusut, taamaattumillu anaanama qimataa imaqanngitsoq ataatama immersinnaalinngisaannassavaa. Anaanaga peqatigalugu oqaloqatigiissutigisartakkatsinnik suliaqaraangama kisimiittorujussuartut suli misigisimasinnaasarpunga,” Stine oqarpoq.
Ilaqutariit tamarmik allanngorput
Stinep isiginninnera malillugu anaanaata qimagunnerata kingorna imaqannginneq qimataa suulluunniit immersinnaanngilaa.
Ilaqutariittut piffissaq peqatigiilluta atortorujussuujuaannarnikuuarput. Sisamaalluta tamatta ataqqinninnermik, nuannersuutitsinermik, tatiginninnermik aamma asanninnermik akunnitsinniittumik pilersitseqatigiinnikuuvugut. Taamaattumik anaanama peerunnera ilaqutariittut uagutsinnut pingaarutilerujussuanngornikuuvoq. Nipilersoqatigiinnut, kusanarnerpaamik tusarnaartitsisunut, ullullu ilaanni agissap amigaataanera pissutigalugu taama tusarnertigisumik nipilersorsinnaajunnaartunut assersuunneqarsinnaavoq.
allanngornerat aamma initoorujussuuvoq, Stine oqaluttuarpoq.
“Akuerissallugu ilaqutariittut inuunitsinni ilinniartariaqarsimavarput. Tamannalu ajornakusoornikuuvoq. Pingaartumik tamatta immikkut aliasunnerput assigiinngitsumik atornikuugatsigu,” Stine oqarpoq, anaanami toqunerata kingorna ataatami aalajangiussaasa ilaannik aamma paasiuminaatsitsisimasoq. Taamaammat taakku marluullutik ullut ilaanni imminnut assortuuteqqajaasinnaasarput.
Ukiulli ingerlareernerini imminnut nassaareqqinnikuupput, aamma ilaqutariit iluanni ataqqeqatigiinnermut, tatigeqatigiinnermut, asanninnermut aamma nuannersuutitsinermut piusimasumut uteqqinnikuullutik.
“Qanoq asatigineriga maqaasinerup takutippaa”
Stine ullumikkut ajunngilaq. Kisianni anaanaa amigaataajuaannassaaq.
Anaanama toqunera qaanginngisaannassavara, kisianni ullut ingerlaarnerini inuunerma ilagigaa ilikkariartorpara. Anaanama tassanngaannartumik annaanerata kingorna qilerunnguunnikut ilaat suli assoroorutigisarpakka. Suli ullut ilaanni maqaasinera takkuttarpoq, aamma naapertuilluannginneq malunnarnerusut ilisarluni. Kisianni ullut taamaattut ikiliartuinnavipput. Anaanannut maqaasinera qanoq asatigineriga uannut uppernaasaataallunilu puigunngisaannarnissaanik eqqaasitsisuuvoq.
Stinelli qularutiginngilaa ullumikkut killiffimminut killissinnaajumalluni akiuunneq sivisullunilu sakoortuujusoq – aamma taanna narluinnartumik imaluunniit ajornannginnersiuilluni aqqutigisimanngilaa.
Anaani pillugu ukiuni kingullerni eqqarsaaterpassuaqartarsimavoq, toqunera aamma Stinep nammineq inuunini pillugit. Qaammatini kingullerni marlunni angalareersimalluni angerlaqqammerpoq. Kisimilluni. Angalaneq talerperlermut saamerlermulluunniit ingerlassanerluni eqqarsaatiginissaanut piffissaqartitsillunilu inissaqartitsiffiusimasoq.
Ukiut sisamat-tallimat kingulliit ingerlanerini sangujoraarnerit maanna Stinep nuannaalersimaneranik, aamma ulluinnarni aporfiit susinnaajunnaartitsisutut misigisarneri qaangerlugit inissisimalerneranik kinguneqarput. Inissisimaffik ukiuni 22-ni pitsaanerpaamik anaanaqarsimanini pillugu iluatsitsisimasutut misigisimaffigisaa.
Anaanama sorpassuarnik ilikkartinnikuuaanga. Angisuut mikisullu. Ilisarisimalluarsimavara, aamma taamaattumik inuuninnut ilagitissinnaallugu. Taamaattumik oqarsinnaavunga, suli inuugallarami taamaallaat uanga inuuninnit pitsaanerulersitsisuusimanngitsoq – suli annertoorujussuarmik uanga inuuninni pitsaanerulersitsisuuvoq.
Inuunerma isasoornerani Børn, Unge & Sorg-ip annaappaanga
Stinep aliasuutini pillugu oqaloqateqarnissaminut piareertutut misigigami Børn, Unge & Sorg-imit ikiorneqarpoq. Inuit namminneq annaasaqarsimasut, aamma nammineq inissisimaffimmisut inissisimasut, taamaalilluni annaasaqarsimalluni ilisarsineq, nammineq atassuteqarfigisartakkami akornanni pisinnaanngisani, misigisinnaallugu. Taamaattumik oqaloqatigiittarfimmi inuusuttut arfineq-pingasut allat anaanaminnik imaluunniit ataataminnik tamarmik annaasaqarsimasut peqataaffigisaanni aallartippoq. Stine Børn, Unge & Sorg-imi ullumikkut kajumissutsiminik suleqataavoq.
”Misigisimajuaannavissimavunga inuunerma isasoornerani Børn, Unge & Sorg-ip annaassimagaanga. Illuuvoq oqaluttuanik alianartunik amerlasuunik inissaqartitsisoq, ilutigitillugulu illuuvoq asanninnermik ulikkaartoq. Paasinninneq taanna, kajumissutsiminnik suleqataasunit allanit, aamma ataatsimut isigalugu Børn, Unge & Sorg-imi inunnit naapittuaannagara immikkut nuannaarutigivara,” Stine naggasiivoq.
Mathildep oqaluttuaa – ataataga lastbilinik ajutoornikkut toquvoq
Pingaaruteqanngitsutut isigivara
Mathildep 5-inik ukioqalinngitsiarluni ataatani lastbilinik ajutoorneratigut annaavaa. Mathildep ataatani qummut isigisorujussuusimavaa, maligassiuisutullu nassuiarlugu. Nipilersuutinik tusarnaaqatigiittarsimapput, aammalu sorsunnersuup aappaa pillugu atuakkanik soqutigisaqaqatigisimallugu.
Mathildap ataatami toqunerata kingorna atuakkat qimaaffigisutut issimavai – sumiiffik ataatani suli qanissinnaallugu misigisimaffigisaa.
Mathildap ataatami toqoreernerata kingorna misigissutsini sapinngisani tamaat toqqortorniarsaralugillu aliasunnissani ajattorsimavaa. Meeqqat atuarfianni suli atuarpoq, aammalu allaanerunissaminik annilaangassuteqarnini pissutigalugu Mathildap aliasunnissani inissaqartinngilluinnarsimavaa.
Maanna ukiut tallimat qaangiussimalereerput, aamma Mathilde inuunermini ajunngitsumik ingerlariaqqissimasutut misigisimagaluarluni taamaattoq ulloq taanna ataatami toquneranik nalunaarfigineqarnera sunik tamanik allannguisimavoq.
Erseqqilluinnartumik oqaatigisimassagaluarpara
Mathildep ataataata cykkilerluni suliartortilluni lastbililu imminnut aporaannerminni 2011-mi decembarip ulluisa 29-anni ullaaralaakkut inuunini annaavaa. Mathildep anaanaa qatanngutaalu politiinit ajutoorneq pillugu kalerriiartortunit itersarneqarput. Mathilde kingulliulluni itersarneqarpoq kalerrinneqarlunilu. Anaanaata ikinngutigilluinnakkatik aggeqqullugit sianerfigisimavai, aammalu anaanata ikinngutaata anaanaatalu Mathilde itersarpaat, ataatalu toqusimasoq kalerrillugu.
Arlaleriarlutik oqartut tusaavakka toquvoq’. Aallaqqaammut isumaqaleraluarpunga aataga (anaanama ataataa) toqusimasoq. Erseqqilluinnartumik paasitinneqartariaqarsimavunga ataata pineqartoq
Ilaqutariit tamatuma kingorna Glostrupimi tarnimikkut nappaatilinnut napparsimmavimmut biiliunneqarput, tassani nalunaaquttap akunnerini arlalinni utaqqillutik.
”Tarnip pissusiinik ilisimasalimmik ullaakkut nalunaaqutaq arfineq-marluniit qulit tungaanut utaqqivugut, kingornalu paasivarput juullimut feeriarneq pissutigalugu sulisoqanngitsoq. Sivisoorujussuarmik utaqqivugut, sodavandimillu neqeroorfigineqarluta, isumaqanngilluinnartutut ippoq”, Mathilde oqaluttuarpoq.
Anaanama takugamiuk nilliavoq
Kingusinnerusukkut ataatartik takuniarlugu Hvidovrep napparsimmavianukarput. Ilaquttat allat takkussuussimapput, tamarmillu ineerannguami utaqqerrallutik.
”Anaanama siulliulluni iserluni takusussaagaa, aammalu tassaniittoq takugamiuk nilliaannalernera eqqaamavara. Piffissami tassani arlaannarpulluunniit taqqamaniissimanngilaq, taavalu nillianeq taanna tusaaginnalerparput. Assorujussuaq ajorpoq, uangami nammineq taqqamunga isernissannut piffissaq sivisulaartoq ingerlaqqaarpoq, tassanilu issiaannarpunga qanoq iliornissara nalullugu. Uppernanngilluinnartutut misigisimanarpoq. ”
Kingorna piffissaq paatsiveerusimaarfiusorujussuartut Mathildep eqqaamavaa. Ilaqutariit illuat inunnik aqqusaartunik ulikkaarpoq, illulu naasunik ulikkaavippoq. Suliassartai suliarineqartussat anaanaata isumagivai, Mathilde qatanngutinilu namminneq kajumigisatik malillugit iliortitaallutik. Ataataata toqunerata kingorna ullut marluk qaangiunneranni ukiutoqarpoq. Unnuk ilaqutariit tamatigut iliortarnermissut ikinngutigilluakkatik peqatigalugit nalliuttorsiorfigisaat.
Unnuk nuannerluinnarpoq, kisianni immaqa aamma toqunera suli paasilluarsimanngilarput. Ilaquttat, ikinngutit aamma meeqqat mikigallarattali ilisarisimasagut peqatigalugit nalliuttorsiorneq uagutsinni ingerlanneqarpoq. Ullut marluk qaangiunnerini nuannisavilluni, qummoroortartortarluni illartarlunilu ukiutoqarsiorluni nereqatigiissinnaaneq iluarisimaarnarlunilu nuannerpoq – ataatama toquneranit ullut marluk qaangiuttut. Kisianni aamma kingumut eqqarsaatigigaangakku eqqumiitsorujussuuvoq.
Ilisinermut inuit 400-t peqataapput
Ilisinerli, aamma ilisinissap tungaanut ullut Mathildemut artornarsimapput. Takkuttussat amerlanerujussui pissutigalugit siullermik pilersaarutigineqartutut oqaluffimmi ilaqutariit attuumassuteqarfigisaanni persuarsiorpaluttumik ingerlatsinissaq pisinnaajunnaarpoq, oqaluffimmullu anginerusumut allamut nuunneqartariaqarluni. Tamatuma akueriniarnera Mathildemut artornarpoq. Qujanartumik ilaqutariit palasiata Larsip persuarsiorpaluttumik ingerlatsinissaq suliarissallugu akuerineqarpoq, Mathildellu ataataa Albertslundimi Opstandelseskirkemi januaarip ulluisa qulingiluaani ilisaavoq, inunnit 400-t missaanniittunit najuuffigineqarluni. ”
“Ataataga ammasorujussuullunilu inunnik oqaloqateqartarnikuuvoq. Inunnit tamanit nuannarineqartutut ittuunikuuvoq,” Mathilde oqarpoq.
Misigissutsit mattunnissaat tujorminaannartumik pikkoriffigilerpai
Piffissami tulliuttumi Mathildep misigissutsini matuinnarpai. Eqqaamavaa ikinngutini qanoq festernermik aamma peeraqarnermik soqutiginnillutik aallartikaanersut, aamma soorlu ataatamik annaasaqarnertut ittumik sammisamik taama oqimaatsigisumik oqaluuserinninniarnissap inissaqartinneqannginneranik misigisimasimalluni. Mathilde misigisimavoq ikinngutigiinnit avissaalaarsimalluni, ikinngutimi ukioqatigisami soqutigisaasa assinginik nammineq soqutigisaqannginnini pissutigalugu.
Allanit allaanerunermik annilaanganeq piffissami tassani initoorujussuuvoq, ilutigitillugulu nammineq annaasaqarsimanini, aamma aliasungaarnermik misigissutsini pillugit ikinngutini immaqa tusarnaarusunngitsut misigisimalluni. Taamaattumik sapinngisaq tamakkerlugu ‘nalinginnaasuunissaq’ Mathildemut pingaaruteqalerpoq, aammalu ataataminik annaasaqarsimanini iluaatsutungajak misigisimalerlugu. Taamaattumik misigissutsini toqqortorluinnarpai.
Misigissutsima mattunnissaat tujorminaannartumik pikkoriffigilerpara. Kisianni soqutaanngilluinnartutut isiginninnerma arlaaninngaanniit takuneqarnissaa maqaasivara. Aperinissartik sapiissuseqarfiginngilaat ingalassimaniarsaralungalu. Taamaalillungalu matugaluttuinnarpunga. Sooq uanninngaanniit tunniussaqassaanga, arlaannaataaluunniit oqaloqatigerusuppasinngippanga?
Mathilde ataatami toqunerata kingorna ukiup affaa qaangiuttoq inuusuttut allat, angajoqqaaminnik aamma annaasaqarsimasut, peqatigalugit aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfianni aallartippoq. Mathildep misigissusai oqaloqatigiittarfimmi inissaqartinneqarput, tassanili aamma avataaniittutut misigisimavoq, peqataasut allat napparsimasoqarneratigut annaasaqarsimasuummata. Mathilde misigisimavoq, peqataasunut allanut taakkununnga atassuteqarniarnini ajornakusoortoq, napparsimasimaneq taanna allanut taakkununnga initoqisoq namminerminut initunngilluinnarmat.
Aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfiata saniatigut Mathilde atletikkertartut klubbianni meeraanerminiilli ikinnguteqarpoq, misigissutsiminik oqaluttuunnissaanut toqqissisimaffigisutut misigisaminik. Taannatuaavoq Mathildep 9. klassip kingorna efterskolemiilernissami, kingornalu ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartunngornissami tungaanut iluamik oqaloqatigisinnaasimasaa.
Nukissaaruppoq
Ataatami toqoreernerata kingorna ukiut sisamaat avillugu qaangiummat Mathilde misigissutsiminit qanillisinnaveersaarsimasaminit tikinneqarpoq, nukissaarullunilu. Børn, Unge & Sorg-imut sianerpoq, tarnillu pissusiinik ilisimasalik, misigissutsiminik pimoorussilluni tigusisoq, aamma tusarnaarusuttoq attaveqarfigalugu. Mathildemut, misigissutsimi eqqartorusunnagit puiguinnarsimasami ilaasa ammaannissaanut, ikiuutaavoq aamma taannaannarluunniit saaffissaqarluni ilisimanninneq eqqissisitsilluni.
Inuusuttunut toqusoqarneratigut qimagaasimasunut allanut misilittakkami ilaannik ingerlateqqikkusutaqarnersoq aperineqarami ima akivoq:
Aliasunnerit allat ilisimalissuk. Allanut oqaatiginagu ajortorujussuuvoq. Ukiut pingasut sinnerlugit ingerlareersut aatsaat uanga nipituumik oqaasinngortippakka. Tassanilu ikiortissarsiortariaqarsimavunga, piffissami sivisuallaartumi pigiinnarsimanerat pissutigalugu.
Amigaataajuaannassaaq
Mathildep ataatami tassanngaannartumik toqunera assigiinngitsorpassuartigut nuannaarutigivaa. Ataataa eqeersimaartorujussuunikuuvoq, napparsimasimasimasuugaluarunilu erloqinartorujussuartut misigisimassagaluarpaa, Mathilde naliliivoq.
Ilutigitillugu ataataminut oqaasissarpassuaqaraluarpoq. Torersumik inuulluaqqusimasinnaagaluarnera tamanit kissaatigingaarnerugaluarpaa.
Mathilde ilinniarnertuunngormat nalliuttorsiutiginninnermut ataataa peqataanngimmat annernarsimavoq – aamma inuunermi pisunut pingaarutilinnut amerlasuunut takkuttunut tamanut taamaappoq: “Misigisimavunga naammaginartumik ingerlariaqqissimallunga. Kisianni suli annernartarpoq, immaqalumi aamma inuunerup sinnerani ilaannikkut taamaattuaannassaaq. Amigaataajuaannassaaq.”
Tanjap oqaluttuaa – uiga cykkilinik ajutoornikkut toquvoq
Qaqugumulluunniit allanngorpugut – kisianni ajunngitsumik ingerlaqqilersinnaavugut!
Tanjap uia Frankrigimi cykkilinik angalaartilluni toquvoq. Ilaqutariit, peqatigiillutik ineriartortissimasaat, tassanngaannartumik pingasuinnanngorput. Tanjap ernini marluk, Hugo aamma Felix, tallimanik aamma arfineq-marlunnik ukiullit kisimeeqatigilerpai.
Inuuneq, peqatigiillutik ineriartortillugulu ilaqutariittut inuunerisimasaat aallaqqaataaniit aallarteqqinneqartariaqarpoq, Tanjalu nukappiaraatini marluk peqatigalugit inuunermik nutaamik ineriartortitsisariaqalerpoq.
Frankrigimi cykkilinik angalaartilluni biilinit aporneqarpoq
Tanjap suliffeqarfiutitaani nutaaq isumaginiarlugu Danmarkimiiginnartoq uia, meeqqat ilagalugit, Frankrigimut feeriarlutik aallarput, ilaquttamik ilaanni najugaqarlutik. Tanjap ullut arlalialunnguit qaangiunnerini takkunnissaa pilersaarutaavoq.
Suli tikinngitsoq uia ullut ilaanni cykkilinik angalaarsimavoq. Uteqqinngimmat ilaqutaat ernumalersimapput, oqarasuaataanullu angallattakkamut sianerlutik. Franskit politiivit tiguneqarpoq, taakkulu oqaluttuarivaat biilinit aportissimasoq, erngerlunilu toqusimalluni.
Meeqqat ataatartik takussagaat pingaaruteqarpoq
Nammineq meeqqanut kalerriinissaq Tanjamut pingaaruteqarsimavoq, taamaalillutik meeqqat ataatartik toqusimasoq pillugu kalerrinneqarpata najorsinnaaniassagamigit. Taamaattumik Tanjap aqaguani nammineq tikinnissaata tungaanut Frankrigimi ilaqutaasa nukappiaqqat allamut saasarpaat.
Uini takuniarlugu toqusut inaannukaqqaarpoq, takugamiullu aalajangerpoq meeqqat aamma takussagaat. Naak franskit poliitivi taama ilioqqusinngikkaluartut.
Meeqqat ataataminnik takunnikkamik qisuariaataasa uppernarsisippaat aalajangerneq eqqortuusoq. Toqqartorujussuarmik qisuariaateqarput, aammalu sukkasuumik attorsinnaanngorlugulu apeqqusersuillutik. Pisoq pillugu akunnattooruteqannginneq Tanjap ilinniarfigalugu aamma misigisimavoq.
Malugisinnaavara takussagaat eqqortuussasoq. Tassa taamaattussaasoq qamanngaanniit soorlu ilisimasutut misigisimatut ippara. Niaqqumigut takuneqarsinnaasumik ajoquserpallaarsimanngilaq, taamaattumik aalajangerpunga namminneq inuulluaqqusinissaminnut periarfissinneqartariaqartut. Pisimasup tamatuma ingerlanerani immaqa aalajangernerma taanna pitsaanersarivaat,
Nukappiaqqat assigiinngitsunik qisuariaateqarput
Nukappiaqqat marluullutik ataataminnik annaasaqarnertik tupaatigisorujussuuaat. Aamma aliasupput. Pingaartumik inuulluaqqusisimannginnertik aliasuutiginerpaavaat. Naggammik arlaannik oqarfigalugu, nipaa tusaallugu aamma naggammik eqillugu.
Naggammik inuulluaqqusisimannginnermik uggorinninneq nukappiaqqanut taakkununnga marlunnut initoorujussuuvoq. Kisianni toqoreernerata kingorna piffissap ingerlanerani aliasunnertik immikkut tamarmik qanoq atorneraat assigiinngitsorujussuuvoq. Hugo tallimanik ukiulik ammasorujussuuvoq, ataatanilu oqaluusererusuttarlugu, akerlianik Felix taamanikkut arfineq-marlunnik ukioqartoq imminut mattuppoq. “Ima aliasutsigivoq isaasa uummaarissusiat tammavilluni, aammalu iserfiginiarnera ajornakusoorluni”, Tanja oqaluttuarpoq.
Siusinnerusukkut børnehaveklassemi ilinniartitsisorisimasaa nammineq meeraalluni ataataminik annaasaqarnikuuvoq, taamaattumillu piffissami tassani ikiortorujussuullugu. Ukioq ataasingajak sapaatit akunneri tamaasa oqaloqatigiittarput, aamma atuagaarannguamik allaqatigiillutik. Taamaaliorluni misigissutsiminik ammaassinissaanik ikiorpaa.
Kingorna Børn, Unge & Sorg-imit aamma ikiorneqarpoq, kisimiilluni oqaloqatiginnittarluni, aamma aliasuuteqartut oqaloqatigiittarfianni peqataasarluni. Tanja naapertorlugu tamanna ikiuutaasorujussuusimavoq, aamma qanoq innini pillugu allanut oqaluttuarnissaminut atortussaminik pissarsilluni. Ammasumik iliorneq eqqarsaatit nuanninngitsut initunerulinnginnissaannut ikiuutaasimavoq.
“Tamanna Feliximut pitsaasorujussuusimavoq! Børn, Unge & Sorg-imi aallartinngikkallarami silarsuarmi kisimi taama misigisimasutut misigisimajuaannarsimavoq. Susoqarsimanngitsutut ‘silarsuaq ingerlaqqiinnartoq’ misigalugu artorsaatigisorujussuusimavaa. Meeqqat peqataasut, imminnut ilisarisimariinngitsut, akornanni ilisarsisinnaaneq malugalugu Feliximut misigisaavoq angisooq,” Tanja oqarpoq.
Allat ikiuunnissaminnut sapiissuseqartarnerat nuannersuuvoq
Toqoreernerata kingorna Tanja meeqqallu atassuteqarfigisartakkaminnit ikiorneqarnerujussuaq misigivaat. Ataasiakkat tamanna akuuffigisinnaasimanngilaat. Qujanartumilli amerlasuut Tanjamut meeqqanullu ikiuunnissartik toqqarsimavaat. Ikinngutit- aamma atassuteqarfigisartakkat arlallit aalajangersimasutigut ikiuunnissartik neqeroorutigalugu takkuttarput.
Tanjap ikinngutaasa ilaat nuukkallarpoq, suliarisariaqakkanullu tunngatillugu angajoqqaatut kiserngoruteriasaarnermi suliassatigut ikiuutaarujussuarluni. Ilaat unnukkorsiutissanik aggiussisarput, ikinngutaalluartullu ilaata tarnip pissusiinik ilisimasalimmut nalunngisaminut attaveqarfissatut paasissutissat Tanjamut tunniuppai, taamaalilluni Tanjap sianernissaanut ajornannginnerulersitsilluni.
Pingaarnertut qujamasuusitigisorujussuuarput ikinngutit iliuuseqarsinnaassuseqarluartut piffissami tassani timitaliillutik inuunitsinni ikiuuttut. Allat ikiuutilaarnissaminnut sapiissuseqarsinnaagaangata nuannersorujussuusarpoq – naak tamanna killissamik qaangiinertut misigisimanalaarsinnaagaluartoq. Atassuteqarfigisartakkatta akornanni amerlasuut ajunngitsumik isumaqarlutik oqartarput ‘arlaannik atorfissaqartitsiguit oqaannassaatit’. Kisianni aalajangersimasumik iliuuseqartut amerlavallaanngillat, soorlu unnukkorsiutissanik aggiussillutik, imaluunniit allallutik ‘nukappiaqqat ullumikkut arsaakkiarnissaannut biiliutissavagut?’. Nammineq misigissutsitigut paatsiveerusimaaraanni taava oqarnissaq ajornartorujussuuvoq. Kisianni aalajangersimasut pillugit neqeroorutit ‘aap, qujanaq’ imaluunniit ‘naamik, qujaannarpungamik’ akisinnaasagut – uagutsinnut nalitoorujussuusimapput!”
Ilaqutariittut kinaassutsitta ilarujussua annaavarput
Meeqqat ataatartik taama siusitsigisukkut annaasimanera pissutigalugu ataatartik pillugu sunarpassuit immaqa puigussagaat eqqarsaatigiinnarlugu aallaqqaammut annilaanngatigisutut issimallugu Tanja oqaluttuarpoq. Meeqqat eqqaamasatik pigiinnassagaat pillugu angisuumik akisussaaffeqartutut misigisimasimavoq – tamannalu artornarsimavoq. Aamma ilaatigut pissutigalugu ataataata oqaluuserinissaanut kajumissuseqarnermut piffissat namminerminut meeqqanullu assigiittuaannarneq ajormata.
Tanjamut nalliuttut aamma ullorsiornerit artornarnerpaajusimanngillat, aamma ulluni taakkunani uimi amigaataanerpaaffiini. Ulluinnarni amigaataanerusimavoq. Soorlu arsaattartuni meeqqat peqataaffigisartagaanni sungiusaasutut.
Nammineq meeqqallu piffissaq annertooq assinik isiginnaarnermut atortarsimavaat. Hugomut Feliximullu pitsaasuusimavoq eqqaassutissatik aamma oqaluttuassatik pillugit aalajangersimasunik iliuuseqartarnissaq. Tanjap ilaquttatik aamma qinnuigisimavai ataataat pillugu meeqqanut allagaqaqqullugit. Tamanna oqaluttuanik nuannersorpassuarnik kinguneqarpoq, ukioqqortunerulerunik nuannaarutigissagaat neriuutigisaanik.
Meeqqavut siullertut ikioqqaartariaqarsimavakka
Tanjap nammineq uimi annaanerani aliasunnermi suliarinissaa ajornakusoortissimavaa, ilutigitillugu meeqqat ataataminnik annaasaqarnerat suliarisussaallugu:
“Meeqqanut tunngatillugu tamatigungajak imminut tunulliuttoqartartussaavoq. Oqimaaqatigiisseqqissaarniagassaavoq, imminummi aamma eqqaamanissaq pingaaruteqartorujussuuvoq. Meeqqat ikiortinnagit imminut ikioqqaarnissara pingaaruteqartoq amerlasuut oqarfigivaannga….soorlu timmisartumi iltilersuutit pillugit siunnersuutitsialattut ingajattumik. Kisianni killiffimmi pinasuartumi tassani pisariaqartitatuara tassaasimavoq, qanoq iliorlunnga pitsaanerpaamik meeqqat tapersersorsinnaanerikka pillugu siunnersorneqarnissaq ikiorneqarnissarlu. Tamanna ajutoornerup kingorna qaammatip ataatsip missaata qaangiunnerani meeqqanut tarnip pissusiinik ilisimasalimmut nakorsiarnermi pissarsiarivara. Tamatuma kingorna aatsaat eqqissillunga imminut eqqarsaatigisinnaanngorpunga,” Tanja oqarpoq.
“Ilaqutariittut kinaassutsitta ilarujussua annaavarput“, Tanja nassuiaavoq. “Qaqumulluunniit allanngorpugut, kisianni ajunngitsumik ingerlaqqilersinnaanngitsugut tamanna isumaqanngilaq. Oqaloqatigiillaqqippugut, peqatigiilluta iliuuseqaqatigiittarpugut, aamma immitsinnut eqqarsaatigisarluta. Qanoq innerput pillugu oqaloqatigiinnissarput sungiusartuarparput,” itisiliilluni oqarpoq.
Tanja naapertorlugu uimi, aamma meeqqami ataatata annaanerani artornarnerpaaq tassaavoq, sunarpassuit aallaqqaataaniit aallarteqqinneqartussat. Inuuneq peqatigiilluni pilersissimasaq aamma inuunerisimasaq suli isumaqarpa? Aamma allaanerusumik atussallugu isumaqarpa?
Illit nammineq suna tamaat suliarisinnaassagit naatsorsuutigineqanngilaq
Tassanngaannartumik annaasaqartunut Tanjap siunnersuutaa tassaavoq, ikiorneqarit!
“Kialluunniit naatsorsuutiginngilaa illit nammineq suna tamaat suliarisinnaassagit, taamaattumik ikiuukkusuttut tamaasa atukkit. Meeqqat aliasunnerminni qisuariaatigisartagaat pillugit ilisimasalimmik oqaloqateqarit. Taanna meeqqanut tarnip pissusiinik ilisimasalik oqaloqatigisara assersuutigalugu oqarpoq, uanga arlaatigut sussagaluaruma meeqqat suneqassanersut isummerfigissagiga, aamma tamanna pillugu meeqqat oqaloqatigissagikka. Isumaqarpunga tamanna killissamik qaangeerujussuarnerusoq! Kisianni eqqortumik oqarpoq, oqarami nukappiaqqat eqqarsaataanni tamanna inituunngoreersoq, aamma toquneratali kingorna tamanna pilersoq. Ataata maanna toqoreermat, taava anaana aamma tassanngaannarluni toqusinnaava? Tamanna oqaloqatigiissutigigatsigu meeqqanut oqiliallatsitserujussuarpoq,” Tanja oqarpoq.
Tarnip pissusiinik ilisimasallip Tanja aamma oqaluttuuppaa, meeqqat inersimasunut sanilliullutik aliasunnermut qisuariaataat allaanerusartoq, aamma aliasunnerup killiffii najoqqutaralugit pisariaqartitaat piffissap ingerlanerani allanngortartut. Tanjap nukappiaraatimini marlunni tamanna aamma misigisimavaa, taamaattumillu siunnersuutigalugu pisariaqartitat allanngortut taakku inissaqarteqqullugit.
Pissutsit apersuutigiuarsigit, imaassinnaavormi akissutit allanngortut,” allat namminermisut inissittut tamaasa siunnersorpai. ”Meeqqat qanoq innersut toqqartumik aperinissaat annilaangagissanngilat. Aliasuppummi, aammalu aperineqarnertik aliasunnerulissutiginaviarnagu.”
Annaasaqarsimasunik ilisarisimasallit ilisarisimasatik ammasumik paasiniaaffigisassagaat – aamma ikiorusullugit neqeroorfigisassagaat siunnersuutigivaa:
IKIORTISSANNIK MASSAKKUT PISARIAQARTITSIVIT?
TUSAANNGA 801180-IMUT ATTAVIGIUK
Nuanniillioruit, ajornartorsiuteqaruit imaluunniit oqaloqatissaaleqiguit,
taava Tusaannga 801180-imut sianerfigisinnaavat, imaluunniit 1899-imut SMS-erlutit.
Tassani siunnersortimik ilisimasalimmik oqaloqateqarsinnaallutilluunniit allaqateqarsinnaavutit.
Ammasarfiit:
Ataasinngorneq– sisamanngorneq: Ulloq unnuarlu ammasarpoq
Tallimanngorneq – arfininngorneq: Ulloq unnuarlu ammasarpoq
Sapaat: Ulloq unnuarlu ammasarpoq