Kalaallit Nunaanni toqusoqartillugu aliasuuteqartarneq pillugu nalunaarusiaq

Tusagassiorfinnut nalunaarut, dec. 2019

Kalaallit amerlanerpaartaat imminut toquttoqarneratigut annaasaqarsimapput. Kalaallit Nunaanni tassanngaannartumik aamma kingunerluutaasinnaasumik toqusoqartarnera akulikitsumik pisarpoq, aamma toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq inuunermi atugassarititaasunut ilaalluni. Taamaattorli toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq aamma toqusoqarneratigut aliasuuteqarnermi qisuariaateqartarnerit Kalaallit Nunaanni oqaluuserineqarneq ajortut Det Nationale Sorgcenterip nalunaarusiaani nutaami takuneqarsinnaavoq.

Nalunaarusiaq danskisoortoq ugguuna takuuk!

Nalunaarusiaq kalaallisooq ugguuna takuuk!

Kalaallit Nunaanni toqusunit qulinit marlungajaat pissusissamisuunngitsumik toqussuteqartunut  tunngatinneqarsinnaapput, soorlu toqutsineq, ajutoornerit aamma imminut toqunneq. Imminut toquttut toqusut tamakkerlutik 10%-erivaat, aamma nunarsuaq tamakkerlugu imminut toquttut amerlassusiannut tunngatillugu Kalaallit Nunaat qaffasinnerpaami inissisimavoq. Inuiaqatigiit inersimasortaasa 60 %-ii imminut toquttoqarneratigut annaasaqarsimapput. Taammaattorli toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq, aamma toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq anigoruminaatsoq Kalaallit Nunaanni isiginiarneqanngilaq. Tamanna Det Nationale Sorgcenterimit nalunaarusiami nutaami ”Kalaallit Nunaanni Aliasunneq”-mi takuneqarsinnaavoq, tassani Kalaallit Nunaanni toqusoqarneratigut aliaasuuteqartarnermut tunngatillugu suliaqarneq aamma neqeroorutit qulaajarneqarlutik.

Misissuineq Kalaallit Nunaanni illoqarfinni sisamani isumaginninnikkut- peqqinnissakkut- ilinniartitaanikkut aamma inatsisilerinikkut suliassaqarfinni sulialinnik 50-init amerlanerusunik apersuinernik tunngaveqarpoq, taannalu Statens Institut for Folkesundhedip (SDU) ataani Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik, allallu suleqatigalugit suliarineqarpoq.

Toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq aamma qimagaaneq – inuunermi atugassarititaasunut ilaasoq

Qanigisamik ataatsimik imaluunnit arlalinnik toqukkut qimagaasimanngitsumik inummik naapitsinissaq qaqutigoortuuvoq. Toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq aamma annaasaqarneq Kalaallit Nunaanni amerlasuunut inuunermi atugassarititaasunut ilaavoq. Pissusissamisuunngitsumik toqusut amerlasuut, imigassamik aalakoornartortalimmik atorluinermik annertuumik, kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliornermik, nakuusernermik il.il ilallugu toqusoqarneratigut aliasuuteqarnermi anigoruminaatsumik qisuariaateqarnissaq Kalaallit Nunaanni initoorujussuunissaa ilimanarsisippaa.

”Inuunermi artukkiissutaasut aamma pisut alianartut toqusoqarneratigut aliasuuteqarnermut ilannguttarpavut; taakku inuunermik ajornakusoornerulersitsinerattulli toqusoqarneratigut aliasuuteqarnermik anigoruminaannerulersitseqataapput”, Tina Graven Østergaard, Det Nationale Sorgcenterimi siunnersortit qullersaat oqarpoq.

Ilisimatusarnerit takutippaat, imminut toquttoqarneratigut annaasaqarneq aamma meeraanermi isumassorneqarnikkut sumiginnarneqarsimaneq annaasaqarnitsinni aliasunnermik katsorneqartariaqartumik kinguneqarnissaa annertunerulersartoq. Pingaartumik imminut toqunnermut tunngatillugu taanna naaffeqanngitsuusanngortarpoq, imminut toqunneq pissutigalugu annaasaqarnermi aliasuuteqarnermi qisuariaatit anigoruminaatsut pilernissaasa annertunerulersarnerat pissutigalugu, aamma tamaalilluni imminut toqunnissamik aarlerinaat annertunerulersinneqaqqilluni.

Taamaattumik aamma pingaaruteqarluinnarpoq, minnerunngitsumik imminut toqunnissamik pitsaaliuinermut atatillugu, toqusoqarneratigut aliasunnermi qisuariaatit pissusissamisoortut, tamatta inuunitta ingerlanerani misigisartakkatta, aamma toqusoqarneratigut aliasunnermi qisuariaatit anigoruminaatsut, qimagaasut amerlanngitsut misigisartagaasa, immikkoortinneqartarnissaat. Toqusoqarneratigut aliasunnermi qisuariaatit pissusissamisoortut piffissap ingerlanerani annikilliartortartut toqusoqartillugu aliasunnermi qisuariaatit anigoruminaatsut suliarineqanngikkunik ajorluinnartumik kinguneqarsinnaapput.

Det Nationale Sorgcenterimi direktøri, Preben Engelbrekt.

Aliasunneq ajornartorsiutit inissitsiterneqarneranni allerpaaq

Misissuineq naapertorlugu toqusoqartillugu aliasunneq aamma toqusoqartillugu aliasunnermi qisuariaatit Kalaallit Nunaanni suliassaqarfimmi suliallit akornanni eqqumaffigineqanngillat. Tamanna ajornartorsiutinit sakkortuunit allanit taallersimaneqarpoq, minnerunngitsumik kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfiginninnernit aamma atornerluinernit. Toqusoqartillugu aliasunneq namminermini ajornartorsiutitut isigineqanngilaq, aamma toqusoqartillugu aliasuuteqarneq pitsaaliuinikkut aallunneqanngilaq.

”Toqusoqartillugu aliasunneq anigoruminaatsoq apersorneqartut tamarmik ilisarivaat, kisianni toqusoqartillugu aliasunneq ajornartorsiutit inissitsiterneqarneranni allerpaamut inissinneqartarpoq, aamma amerlasuut ima isiginnillutik ’aliasunnerujussuaq tamanna suneqarsinnaanngilaq”, Tina Graven Østergaard oqaaseqarpoq.

Tamatumunnga toqusoqarneratigut aliasuuteqarneq pillugu suliassaqarfimmik ilisimasaqarnissamik amigaateqarneq aamma toqusoqartillugu aliasuuteqarnerup aaqqissuussamik nakuutiginissaanut isumalluutitigut amigaateqarneq ilaatigut pissutaapput. Tamatuma saniatigut sullissisut, toqusoqarneratigut qimagaasunik eqqumaffiginnillutillu ikiuisussat, namminneq toqusoqarneratigut aliasuuteqarlutillu annaasaqarsimasuusarput. ”Sullissisut amerlasuut oqaluttuarput, annaasaqarneq aamma aliasunneq pillugit innuttaasunik imaluunniit napparsimasunik oqaloqatiginnissuteqarnissartik merserisarlugu, namminneq qanoq qisuariarnissartik annilaangagisaramikku”, Preben Engelbrekt oqaluttuarpoq.

Toqusoqartillugu aliasuuteqarneq pillugu upalungaarsimasussamik aaqqissuussamik pisariaqartitsineq

Inuiaqatigiit kalaallit toqusoqarneratigut anigoruminaatsumik qisuariaateqarlutik nalaataqartartut  qanoq amerlatiginersut ilisimaneqanngilaq. Ilisimatusarnernit ilisimavarput, toqusoqarneratigut qimagaasunit tamanit nalinginnaasumik 10-20%-it taama eqqugaasartut. Kisianni qulaajaanerup ilimanarsisippaa, tamanna Kalaallit Nunaanni annertunerusoq, aamma kalaallit amerlasuut – minnerunngitsumik meeqqat aamma inuusuttut – toqusoqarneratigut aliasuuteqarnermi qisuariaatinik katsorsarneqartariaqartumik peqartut.

Taamaattumik Kalaallit Nunaanni toqusoqartillugu aliasuuteqarnermut tunngatillugu siunnerfilimmik suliniuteqarnissaq Det Nationale Sorgcenterip ujartorpaa. Piffissami qaninnerpaami meeqqanut aamma inuusuttunut, aamma imminut toqunnikkut qimagaasunut, taakku immikkut aarlerinarnerpaamik inissisimammata. ”Kalaallit Nunaanni toqusoqartillugu aliasuuteqarneq pillugu upalungaarsimasussamik aaqqissuussamik, aamma nuna tamakkerlugu atuuttussamik pisariaqartitsisoqarpoq, inuit aliasuuteqarnerminni anigoruminaatsumik qisuariaateqartut eqqumaffigineqarnissaannik, kiisalu aliasuuteqarneq pillugu immikkut ilisimasallit atorlugit katsorsaanermik qulakkeerinniffiusussamik”, Preben Engelbrekt oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni ineriartorteqqinneqarsinnaasoq

Misissuinerup takutippaa, unammilligassaqaraluarlunilu amigaateqaraluartoq suliassaqarfimmi  sulialinni, suliassaqarfiit assigiinngitsut akornanni aamma ingerlatsivinni ilisimasaqarnerulernissaq, aaqqissuussaanerunissaq aamma qimagaasunut suliniuteqarnissat periarfissaqarlutillu piumassuseqarfigineqartut.

Tamakkerlutik, pinngitsoqaratik, paasillugulu malugisimavaat, inuiaqatigiinni imminnut qanitariinni, kalaallisut ittuni, toqusoqartillugu annaasaqarneq aamma aliasuunneq qanoq initutiginersut, tamannalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni toqusoqartillugu aliasuuteqarneq pillugu suliaqarnerup aamma toqusoqartillugu aliasuuteqarneq pillugu upalungaarsimasussanik aaqqissuussamik pilersitsinissap qulakkeernissaannut aaqqiissutinik assigiinngitsunik, immaqalu aamma nutaanik nassaarnissamut pingaarutilimmik kajumissuseqartitsissaaq.

Tina Graven Østergaard

Suliap aamma misissuinerup ingerlanneqarnerisa nalaanni Pitsaaliuinermut Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmik aamma Isumaginninnermut Inatsisillu Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoqarfimmik oqaloqatiginninnerit suleqatigiinnerillu pitsaasut pilersinneqarput, misissuinermi inassuteqaatit qanoq piviusunngortinneqarsinnaanissaat taakku eqeersimaarfigisorujussuullugu. Nalunaarusiaq maanna kalaallisuunngortillugu suliarineqarpoq. Misissuineq Nordisk Ministerrådimit aningaasatigut tapersersorneqarluni ingerlanneqarpoq.